kevät

Juhannuksia ja musiikkia

orange_teatteriKun Suomessa juhlittiin yötöntä yötä (likimain viikkoa ennen Johannes Kastajan päivää!), seurattiin Ranskassa ooppera- ja lauluesityksiä suorana radio- ja tv-lähetyksenä  Orangen roomalaisesta teatterista (kuvassa). Yli kolme tuntia musiikkia ja noin kaksi sataa artistia! No hyvä on, lukuun taisi mahtua myös orkesteri ja kuorot, mutta silti. Komeaa oli, Carmenia ja kaikkea. Täällä pääsee hiukan tunnelmiin.

Juhannusviikko jatkuu Ranskassa sunnuntain isänpäivällä ja musiikin juhlalla, ja 24. päivä* roihuavat kokot. Ainakin pikkukylissä ja meren rannalla. Jossain kumminkin. Hyvää juhannuksen aikaa siis kaikille!

*Lisäys myöhemmin: itse asiassa aika usein 27. päivä eli viikonloppuna kumminkin.

Ranskaa päivästä päivään: teatteri– un théâtre (lausutaan ”teatr” eli [teatr], kuuntele täällä)

200 vuotta Waterloosta

napoleonWaterloon taistelun 200-vuotisjuhla näyttää jäävän huomattavan vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi eräs 70 vuotta sitten tapahtunut maihinnousu. Napoleon eli ranskalaisemmin Bonaparte on joka tapauksessa ranskalaisten silmissä edelleen sankari, jota verrataan jopa Julius Caesariin. Ja saihan mies paljon aikaan. Muutakin kuin (maiden) valloituksia.

Eikä sitäkään voi kieltää, etteikö hänen elämäntarinansa olisi vähintäänkin kiehtova. Aika harvasta korsikalaisesta sotilaasta tulee Ranskan keisari, joka karkotetaan lähisaarelle, mistä hän karkaa ja palaa jalkapatikassa takaisin keisariksi, kunnes sitten häviää taistelun Waterloossa ja karkotetaan kauemmas kuin missä pippuri kasvaa.

Oli kuinka oli, Napoleon siis kärsi katastrofaalisen tappion Waterloossa Belgiassa 18. kesäkuuta 1815. Brittannialainen herttua Wellington voitti. Vaan kukapa enää muistaa Wellingtonia? Oliko se sittenkin niin, kuten myöhemmin on esitetty, että Wellington voitti taistelun, mutta Napoleon sodan…

Onpa muuten hauska huomata sellainenkin pieni juttu, että (kuten kuvasta huomaa) Napoléonin kutsuminen Napoléoniksi ei aiheuta kenellekään harmaita hiuksia tai herneitä nenään. Mutta annas olla, jos puhutaan nykyisistä poliitikkonaisista tai -miehistäkään etunimillä, siitä seuraa vähintäänkin haloo. Entäpä, jos etunimellä kutsumisen ottaisikin kunnianosoituksena? Napoleon, Najat ja Germaine!

Ranskaa päivästä päivään: Napoleon Bonaparte – Napoléon Bonaparte (lausutaan ”napoleon bonapart”, kuuntele täällä)

EU kieltää tutkivan journalismin?

EU:ssa äänestetään tänään direktiivistä, joka tekisi lopun tutkivasta journalismista. Esityksen mukaan yhtiöt saisivat mielivaltaisesti päättää mitkä tiedot olisi julkisia ja mitkä salaisia.  Samalla ne voisivat haastaa journalistit ja heidän lähteensä oikeuteen, mikäli paljastukset haittaisivat yhtiöiden bisneksiä. Ja se taas tietäisi miljardisakkoja ja joissakin maissa jopa vankeusrangaistuksia.

Toisin sanoen, jos tämä nk. liikesalaisuusdirektiivi (eng. trade secret directive, ransk. la directive ”secret des affaires”) menee läpi, voidaan sanoa hyvästit kriittisille uutisille, jotka koskisivat esimerkiksi Monsantoa, gmo:ta, lääketehtaita, rokotteiden haittavaikutuksia, veroparatiisijuttuja, jne.

Ranskalainen uutisankkuri ja tutkiva journalisti Élise Lucet ei aio tätä ihan tuosta noin vaan niellä. Hän on kerännyt jo 270 000 nimeä direktiiviä vastustavaan adressiin. Allekirjoittaneiden joukossa on lukuisten tutkivien journalistien lisäksi mm. norjalais-ranskalainen meppi Eva Joly, Charlie Hebdon reportteri sekä television uutistoimittajia. Ranskalaisten lisäksi belgialaiset, saksalaiset ja britit ovat olleet aktiivisia. Aihe on ollut esillä tänään mm. 20 Minutes -ilmaisjakelulehdessä, Huffington Postissa ja Ouest Francessa.

Adressin voi allekirjoittaa Change.org-sivustolla, mistä löytyy myös lisää tietoa (ranskaksi ja englanniksi)

Miksi tästä sitten noin muuten on kirjoitettu niin vähän? Suomalaisissa viestimissä en ole huomannut yhtään mainintaa (mainitkaa toki, jos on ollut). Akava tosin on julkaissut huolensa asiasta jo maaliskuussa, ja Journalistiliitossakin on aiheesta keskusteltu.

Herää kysymys, mitä tämä kertoo meidän suomalaisesta tiedonvälityksestämme? Saati sitten yleisesti eurooppalaisesta yhteiskunnasta ja sen suunnasta? Kumpaa me haluamme, journalismia vai yhtiöiden tiedotteita?

Ranskaa päivästä päivään: kansalaisadressi – un pétition (lausutaan ”petision” eli  /petisjɔ̃/)

Huhtikuun kala ja armoricalainen lohikäärme

huhtikuunkalaAprillipäivänä on Ranskassa varottava selkämystään. Sillä joku saattaa läppäistä selkääsi kalan kuvan, jolloin olet huhtikuun kala eli poisson d’avril, mille tietenkin sitten hihitellään.

Kepposia on tehtailtu runsaasti myös julkisuudessa. On väitetty, että meren alla kulkeva Eurostar-juna kulkee Pariisista Yhdysvaltoihin, että Alsacen valinta poliisiautoksi on Bugatti veyron, että Louén kananmunia aletaan tuoda asiakkaille drone-lennokeilla tunnin sisällä munimisesta, että Euroopan suurin tulivuori Puy Mary alkaa heräillä Cantalin alueella, että Ranskan posti ryhtyy tulostamaan postitoimistoja 3D-tulostimilla, että Bretagnessa tuotetaan kirahvinmaitojogurttia ja että niin ikään Bretagnesta on löydetty lohikäärme, Dragonus armoricus. Löydön tehnyt taho vetoaa ihmisiä mobilisoitumaan jotta Bretagnen viimeinen lohikäärme saataisiin säilytettyä.

Ranskaa päivästä päivään: poisson d’avril (lausutaan ”puasson davril”) – huhtikuun kala eli aprillipila

Eiffel-tornin synttärit

eiffeltorniAikoinaan vihattu ja nykyään rakastettu Eiffel-torni on Pariisin kiistaton symboli. Mikään muu ei kuvaa Ranskan pääkaupunkia paremmin. Ei Notre Damen katedraali, ei Sacre Coeurin basilika, eikä edes Moulin Rouge. Eiffel-tornin nähdessään tietää, että ollaan Pariisissa. Ainakin näin on Hollywood-elokuvissa, ei taida olla sellaista amerikkalaista elokuvaa, jossa Eiffel ei vähintäänkin vilahtaisi…

Oli miten oli, Eiffel-tornin avaamisesta on tänään tullut kuluneeksi 126 vuotta. Se rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten vuosien 1887 ja 1889 välillä, ja vaikka muut näyttelyn osaset purettiin, torni jäi. Nimensä torni on saanut suunnittelijaltaan Gustave Eiffeliltä, joskin sitä kutsutaan myös rautarouvaksi, la Dame de Fer. Täältä voi käydä kurkistamassa tornin rakennusvaiheita ja täältä aikakauden piirroksia tornin avajaisista.

Ranskaa päivästä päivään: Eiffel-torni – la Tour Eiffel (lausutaan ”tur eifel”)