Urheilu ilonamme

Suomalainen silmä poimii nopeasti kaikki tutulta kuulostavat sanat oli niillä jotain suomen (tai Suomen) kanssa tekemistä tahi ei.

Ranskaa päivästä päivään: urheilu – le sport (lausutaan ”spor” eli  /spɔʀ/)

Tuttisuu ja unilelu

Olisin tietenkin halunnut rajata kuvan toisin. Poika oli suloinen kuin mikä, mutta onko minulla oikeutta laittaa hänen kuvaansa nettiin? Kysymättä lupaa? Kas siinä dilemma. Joten päädyn rajaamaan kuvan niin, ettei häntä tunnista.

Sillä pääasia tässä on itse asiassa tutti sekä tuo pieni pitkäraajainen ja -korvainen unilelu, jotka molemmat ovat hyvin tyypillisiä ranskalaisia asioita. Katsopa ympärillesi: kyllä, pienet ja vähän isommatkin lapset kantavat sinistä unipupua kädessään, eikä tuttikaan ole vain vauvojen juttu.

Ranskaa päivästä päivään: unilelu – un doudou (lausutaan ”dudu”)

Unohdetaan hypermarketit?

Ranskalaisten maanviljelijöiden kiukku ei ota laantuakseen. Jos ensin pysäytettiin lomaliikenne ja tukittiin hypermarkettien sisäänkäynnit lehmänlannalla, niin nyt seisoo sitten rekkaliikenne Espanjan ja Saksan rajalla. Tarkoituksena on estää ulkomaisten tuotteiden saapuminen Ranskaan, sillä niiden katsotaan polkevan hintoja. (Eikä tässä tosiaan ole kyse pelkistä halvoista hinnoista: se, mitä maksetaan tuottajille ei ole missään suhteessa siihen, mitä kuluttaja tuotteesta maksaa. Joku siis vetää välistä, ja paljon.)

Seuraavaksi pitäisi varmaan pysäyttää lentoliikenne. Olen viime vuosina itsekin ihmetellyt, miksi hypermarkettien sipulit ovat yksinomaan Uudesta-Seelannista. Ikään kuin Ranskassa, sipulipiirakkojen ja sipulikeittojen luvatussa maassa, ei sipuli kasvaisi ollenkaan.

No, sipuliostokset on tehtävä torilla. Ja marketissa kannattaa muutenkin katsoa, kuinka monen tuhannen kilometrin päästä meidän jokapäiväinen ruokamme oikein tulee. Esimerkiksi Ranskan ja Uuden-Seelannin välillä on 13 340 kilometriä. Lihan kohdalla taas pitää olla tarkkana, onko karja syntynyt, kasvanut ja  teurastettu Ranskassa, vai onko sitä kuskailtu sinne tänne ympäri Eurooppaa tai kauemmas matkan varrella.

Tai sitten on vaan jätettävä super- ja hypermarketit kokonaan pois kauppamatkan varrelta. Erinomainen vaihtoehto, itse asiassa.

Ranskaa päivästä päivään: Uusi-Seelanti – la Nouvelle-Zélande (lausutaan ”nuvel-želand”)

Ranskan ympäriajon säännöt (yleisölle)

Ranskan ympäriajossa on säännöt. Yhdet pyöräilijöille, toiset yleisölle. Jälkimmäisissä todetaan, esim. lehden sivuilla, että pyöräilijöiden rinnalla ei saa juosta (mitä tosin näkee joka vuosi), eikä pyöräilijöihin koskea, sekä upouutena sääntönä, että pyöräilijöiden kanssa ei saa ottaa selfietä.

Ääneen lausumattomia sääntöjä on myös, että koirien ei saa antaa juosta vapaana kilpailuväylällä, että pyöräilijöitä ei saa lyödä eikä heidän päälleen saa heittää virtsaa. Kutakin näistä säännöistä on tosin rikottu, viimeiset kaksi ovat tältä vuodelta. Pyöräilijöiden kohdalla ykkössääntönä on, että ei saa doupata. Sitä kuitenkin tänäkin vuonna epäillään, ääneenkin.

Ranskaa päivästä päivään: sääntö – un règlement (lausutaan ”reglömo” eli /ʀɛgləmɑ̃/, kuuntele täällä)

Maamiesten kapina

Traktori ja Mont Saint-Michel, Normandia

Tänä kesänä ranskalaiset maanviljelijät ovat olleet vihaisia. Se on tarkoittanut lantakasoja ja palavia rengasröykkiöitä hypermarkettien edustalla, niin ikään hypermarkettien rikottuja ikkunoita ja tuhottuja ostoskärrykatoksia, sekä traktoriletkoja pääväylillä ja liikenteen solmukohdissa.

Tänään maamiehet ovat tempaisseet ranskalaisen turismin pyhäkössä, Mont Saint-Michelin saarelle johtavalla tiellä, estäen autojen ja turistibussien kulun (no, turistit pääsivät kyllä luostarisaarelle pienen ylimääräisen kävelylenkin jälkeen). Samaan aikaan traktorimielenosoituksia järjestettiin mm. Caenissa, Lisieux’ssä ja Quimperissä. Tilanne alkaa olla niin paha, että puhutaan jo maatalouskriisistä, johon jopa presidentti on joutunut ottamaan kantaa. (Lisäys myöhemmin: letkamielenosoituksia järjestettin muissakin turistikohteissa, kuten Lascaux’ssa ja Noirmoutierin sillalla + lukuisissa muissa kohteissa)

Miksi farmarit sitten ovat niin vihaisia? He syyttävät (mm.) hypermarketteja maidon ja lihan hintojen polkemisesta, mikä tekee tuottajaportaan elämän viheliäiseksi. Joka kymmenes karjatila on lähes vararikon partaalla. Ei ole varaa investointeihin, ei mihinkään. Ja kuten tunnettua, ranskalainen ei jää vain nettiin nurisemaan, vaan nousee barrikadeille tai lähtee viemään viestiä traktoreilla päättäjille. Matelemalla etanavauhtia moottoriteillä ja laittamalla kapuloita yhteiskunnan rattaisiin.

Ranskaa päivästä päivään: viha, suuttumus –  colère (lausutaan ”koler” eli [kɔlεr], kuuntele täällä)

Makkarakoira lomalla

Ranskalaisissa taloissa vetää, ja sitä varten on olemassa erilaisia pitkulaisia tyynyjä, jotka asetetaan oven eteen. Yksi suosituimmista malleista  – tavallisten makkaroitten ohella – on pitkulainen koira. Mutta nyt se on lomalla. Paikoillaan kyllä, mutta tarpeeton.

Makkaratyynyn, tavallisen tai personoidun, voi toki tehdä myös itse. Täältä löytyy neuvoja ranskaksi ja täältä videoituna, niin ikään ranskaksi.

Ranskaa päivästä päivään: oven eteen asetettava makkaratyyny – un boudin de porte (lausutaan ”budän-dö-port”)

Heinäkuun neljästoista

Ranskassa ei juhlita tänään itsenäisyyttä, vaan vallankumousta. Heinäkuun neljäntenätoista 1789 pariisilaiset valtasivat Bastiljin vankilan, ja siitä alkoi uusi vaihe sekä Ranskan että maailman historiassa:  kuningas mestattiin (1793) ja alkoi tasavallan aika.

Joten tänään on sitten vapaapäivä kaikille. Televisiosta voi seurata Pariisin sotilasmarssia, jollei paikan päälle pääse, ja muuten juhlitaan katutanssiaisten ja ilotulitusten muodossa. Ellei sitten juhlittu jo eilen. Pikkukaupungeissa ilotulitukset järjestetään nimittäin päivää ennen, isommissa varsinaisena juhlapäivänä.

Entä keitä Bastiljin vankilassa oli tuona kohtalokkaana päivänä? Neljä väärentäjää, kaksi mielipuolta ja yksi aristokraatti. Toinen hulluista oli irlantilainen, joka uskoi olevansa Jeesus, Julius Caesar tai Ludvig IX Pyhä, aristokraatin taas olivat lähettäneet vankilaan sukulaiset ja syyttäneet tätä sukurutsasta. Oliko näin todella tapahtunut vai oliko kyse perintörahoista, jää arvoitukseksi. Yhden vangeista sanotaan kieltäytyneen lähtemästä ennen kuin olisi saanut syötyä fasaani-illallisensa loppuun. Vankilan avaimen sai markiisi ja kenraali Lafayette, joka puolestaan antoi sen lahjana Yhdysvaltain presidentti George Washingtonille. Näitä pikku anekdootteja oli kerännyt päivän kunniaksi brittiläinen Express.

Ranskaa päivästä päivään: ilotulitus – le feu d’artifice (lausutaan ”fö dartifis”, kuuntele täällä)

Drinkki vai hedelmä?

Rosé pamplemousse vai pamplemousse rose? Kas siinä kysymys, sillä molemmat ovat oikein. Ensimmäinen on kuvassa oleva juoma, jälkimmäinen on hedelmä (verigreippi). Ensimmäisessä on roséviiniä ja sitä verigreippiä, jälkimmäinen on saanut ranskaksi roosan (ei verisen) säväyksen. Jos sekoitetaan vielä vähän lisää, niin kerrottakoon, että ensimmäinen lausutaan ”rose pamplömus” ja jälkimmäinen ”pamplömus ros”. No, kumpaa tilaat baarissa?

(Älä huoli, kumpaa tahansa tilaat, saanet todennäköisesti juoman pöytään.)

Edellinen samaisesta juomasta oleva postaus löytyy täältä.

Ranskaa päivästä päivään: greippi – un pamplemousse (lausutaan ”pamplömus” eli  /pɑ̃pləmus/, kuuntele täällä)

Ranskalainen pyykkinaru

Pyykkien kuivaamiselle on Ranskassa tiukat säännöt esteettisistä syistä, minkä vuoksi parvekkeilla ja ikkunoilla ei tuulessa kuivuvia pyykkejä juurikaan näy. Mutta jos on piha, etenkin hiukan vierailta silmiltä kätketty, mikään ei estä kuivaamasta pyykkejä ulkona. Kuvassa on tyypillinen ranskalainen pyykkinaruviritelmä jykevine metalli/betonipylväineen.

Ranskaa päivästä päivään: pyykkinaru – une corde à ligne (lausutaan ”kord-a-liñ”)

Pelottomat polkijat

Ranskan ympäriajo eli le Tour de France on taas täydessä vauhdissa. Niin täydessä, että onnettomuuksiltakaan ei ole vältytty.

Tämänvuotinen kisa alkoi Hollannista, jatkui läpi Belgian, ja vasta nyt aletaan sitten kiertää Ranskaa. Mutta ihan täydellistä kierrosta ei tapahdu. Välillä hypätään lentokoneeseen, autoon ja bussiin, mutta eri puolilla Ranskaa joka tapauksessa poljetaan.

Suomalaista katsojaa/lukijaa ilahduttaa aina, kun kisan peloton kärki ilmestyy televisioruutuihin.

Ranskaa päivästä päivään: pääjoukko – le peloton (lausutaan ”pöloton” eli  /p(ə)lɔtɔ̃/, kuuntele täällä)

1782

Sinä vuonna, kun tämä risti taottiin ja laitettiin paikoilleen pieneen eteläranskalaiseen kylään…

…julkaistiin upseeri-liikemis-vapaamuurari-kirjailija Pierre Choderlos de Laclos’n romaani Les Liasons dangereuses, joka pari sataa vuotta myöhemmin päätyi valkokankaille mm. elokuvissa Valheet ja viettelijät (1988) sekä Valmont (1989)

…amiraali Pierre André de Suffren voitti britit useammassakin taistelussa Ceylonissa ja Intian valtamerellä

…ensimmäinen yksityinen pankki avattiin Yhdysvalloissa ja ranskalainen pankkiiri perusti Espanjan kansallispankin

…ranskalais-espanjalaiset joukot valtasivat Menorcan saaren

…Sveitsissä teloitettiin viimeinen nainen noituudesta syytettynä

…Bangkokin kaupunki perustettiin

…Venäjä ja Tanska solmivat ystävyys- ja kauppasopimuksen

…juutalaiset päästettiin Wienin kirjastoon

…Versailles’n Petit Trianonin suunnitellut arkkitehti Ange-Jacques Gabriel kuoli ja

…Marie-Antoinetten siskontyttö ja Ranskan viimeinen kuningatar Marie Amélie Thérèse syntyi.

Aiemmat vuosilukukatsaukset täällä.

Lähteet: 1782 en France/Wikipedia ja 1782/Wikipedia

(Kuva on vuodelta 2010, taivas on sininen ilman keinotekoista valkoista huntua.)

Ranskaa päivästä päivään: 1782 – mille-sept-cent-quatre-vingt-deux (lausutaan ”milsetsankatrvändö”)

Helteistä

Viime päivinä on ilmoja pidellyt. Kuumia sellaisia. Silloin on parasta pistää ikkunaluukut kiinni ja välttää ulkona – etenkin suorassa auringonpaisteessa – olemista. Illalla ulos, tai aikaisin aamulla. Paljon juotavaa ja tuuletin pyörimään, kyllä tästäkin selvitään!

Ranskaa päivästä päivään: helle – la canicule (lausutaan ”kanikyl” eli  /kanikyl/)

Kysymyksiä

Terrori-isku. Ranskassa. Jälleen. Eiliset uutiset eivät olleet mitään mukavaa luettavaa saati kuunneltavaa. Suurin kysymys olikin miksi. Miksi tämä keskiaikainen barbaria? Miksi Kaakkois-Ranskassa, ihan Lyonin lähellä? Ja… miksi kohteena oli amerikkalainen firma, kaikkien ranskalaisten keskellä?

Mikä sitten oli tämä amerikkalainen kaasuyhtiö, jonka nämä terroristit ottivat kohteekseen? Kävin kurkistamassa.

Firman historiikistä selviää, että 40-luvulla Detroitissa Yhdysvalloissa perustettu yhtiö on ollut monessa mukana. Toisen maailmansodan aikana se toimi yhteistyössä Yhdysvaltain armeijan kanssa ja jatkoi 50-luvulla ohjus- ja avaruushankkeiden parissa. Sitten tulivat ruokakuviot, alettiin esimerkiksi jäädyttää Mac Donaldsin hampurilaispihvejä. Kaasujen rinnalle tuli jo varhaisessa vaiheessa kemikaalit sekä aluperin 60-luvulla laseraseita varten kehitetty aine, jota käytetään puolijohteissa ja jonka tärkeä tuottaja firma nykyään on. Kansainvälisille markkinoille jenkkifirma on tullut vähitellen, alunperin pikkuveli-Britannian kautta, ja ostelemalla sitten pienempiä firmoja eri puolilla maailmaa. Jossain vaiheessa se nähtävästi siis rantautui myös Ranskan Isèreen. Kaasufirmana esitelty yhtiö keskittyy nykyään myös nanomateriaaleihin ja nykyteknologiassa käytettyihin puolijohdekomponentteihin.

Joten kieltämättä ihan mielenkiintoinen kysymyshän se on, miksi terroristit – keitä he sitten olivatkaan – valitsivat kaikkien ympärillä olevien ranskalaisfirmojen sijaan juuri tämän ulkomaisomisteisen kaasuyhtiön.

Ranskaa päivästä päivään: miksi – pourquoi (lausutaan ”purkua” eli  /puʀkwa/, kuuntele ääntämys täällä)