Maamiesten kapina

Traktori ja Mont Saint-Michel, Normandia

Tänä kesänä ranskalaiset maanviljelijät ovat olleet vihaisia. Se on tarkoittanut lantakasoja ja palavia rengasröykkiöitä hypermarkettien edustalla, niin ikään hypermarkettien rikottuja ikkunoita ja tuhottuja ostoskärrykatoksia, sekä traktoriletkoja pääväylillä ja liikenteen solmukohdissa.

Tänään maamiehet ovat tempaisseet ranskalaisen turismin pyhäkössä, Mont Saint-Michelin saarelle johtavalla tiellä, estäen autojen ja turistibussien kulun (no, turistit pääsivät kyllä luostarisaarelle pienen ylimääräisen kävelylenkin jälkeen). Samaan aikaan traktorimielenosoituksia järjestettiin mm. Caenissa, Lisieux’ssä ja Quimperissä. Tilanne alkaa olla niin paha, että puhutaan jo maatalouskriisistä, johon jopa presidentti on joutunut ottamaan kantaa. (Lisäys myöhemmin: letkamielenosoituksia järjestettin muissakin turistikohteissa, kuten Lascaux’ssa ja Noirmoutierin sillalla + lukuisissa muissa kohteissa)

Miksi farmarit sitten ovat niin vihaisia? He syyttävät (mm.) hypermarketteja maidon ja lihan hintojen polkemisesta, mikä tekee tuottajaportaan elämän viheliäiseksi. Joka kymmenes karjatila on lähes vararikon partaalla. Ei ole varaa investointeihin, ei mihinkään. Ja kuten tunnettua, ranskalainen ei jää vain nettiin nurisemaan, vaan nousee barrikadeille tai lähtee viemään viestiä traktoreilla päättäjille. Matelemalla etanavauhtia moottoriteillä ja laittamalla kapuloita yhteiskunnan rattaisiin.

Ranskaa päivästä päivään: viha, suuttumus –  colère (lausutaan ”koler” eli [kɔlεr], kuuntele täällä)

Monte Criston uimakilpailu

Château d’If Marseillen edustalla. Niin kaunis on meri, niin kaunis on taivas…

Tänään Ranskassa on ollut monen tapahtuman päivä. Ensinnäkin on virallisesti kesä. Toiseksi isänpäivä ja kolmanneksi fête de la musique eli musiikin juhla. Ja neljänneksi Marseillessa on uitu 17. kerran Monte Criston vankilasaarena tunnetulle Ifin saarelle. Défi Monte Cristo järjestetään joka vuosi näihin aikoihin, joten jos innostut, niin ole paikalla ensi vuonna!

Mutta katsokaapa taas taivasta. Kuva on vuodelta 2012, ja taivas on sininen, ilman vanan vanaa. Pilvet ovat normaaleja poutapilviä. Ei tietoakaan valkoisesta hunnusta saati ristiin rastiin kulkevista lentokonevanoista. Kuvia tämän vuoden kilpailuista täällä ja videota viime vuodelta täällä.

…paitsi että olihan noita jo 2012. Samaisen kilpailun aikaan, silloin kun ihmisiä on paljon paikalla.

Ranskaa päivästä päivään: un défi (lausutaan ”defi”) – haaste

Etiäpäin

No niin, jokos oltaisiin levätty tarpeeksi ja valmiita taas jatkamaan?

Koska blogienkin tulee aika ajoin uudistua, niin meinaa tämäkin blogi. Periaatteessa jatketaan samalla tavalla kuin aiemminkin, eli tiedossa on pieniä huomioita Ranskasta: ajankohtaisia aiheita, historiaa, kulttuuria, pieniä huumorijuttuja mikäli kohdalle osuu, mitä milloinkin. Mutta koska blogisti on laiska, ei ihan joka postaukseen tule enää päivän kuvaa. Niiden paikalla voi olla video, kuvakaappaus tai ihan vaan tyhjää. Pieni teksti on luvassa kumminkin, samoin päivän sana.

Päivän? No sanotaan ainakin viikon. Joskus kuukauden. Mutta tarina ja matka jatkuu joka tapauksessa.

Koska meidän kaikkien harmiksemme Blogilista on kesäkuun alussa lopettanut, ei blogin uusimpia postauksia voi enää sitä kautta seurata. Sen sijaan voit tilata blogin sähköpostiisi (ks. sivupalkki) tai seurata esimerkiksi Bloglovin’in kautta. Ja jos sinulla on oma WordPress.com-blogi, niin helpointa on tietenkin klikata ’seuraa blogia’ -namiskaa, joka varmasti näkyy jossakin.

(Lisäys: Ja tosiaan, kuten Elena mainitsi kommenteissa, voit toki seurata blogia missä tahansa syötteenlukijassa. Feedly on niistä yksi. Ja RSS-syötteen voi napata mukaansa tuosta sivupalkista!)

Eli näillä mainossanoilla ja muilla jatketaan. Tervetuloa mukaan, niin uudet kuin vanhatkin Ranska-intoilijat!

Ranskaa päivästä päivään: jatkua – continuer (lausutaan ”kontiye” eli  /kɔ̃tinɥe/)

He kuolivat tv-ohjelman tähden

Marseille, 2011

Ranskasta eli Argentiinasta on kantautunut tänään suru-uutisia. Kahdeksan ihmistä kuoli helikopterien yhteentörmäyksessä, heidän joukossaan kolme ranskalaista huippu-urheilijaa. He olivat kuvaamassa uutta tosi-tv-ohjelmaa. Voiko surullisempaa kohtaloa olla…

Yksi kuolleista oli 57-vuotias purjahtijalegenda Florence Arthaud. Pariisilaisen kustantajan tytär halvaantui 17-vuotiaana auto-onnettomuudessa, mutta toipui, meni naimisiin purjehtijan kanssa ja voitti lopulta vuonna 1990 Route de Rhum (”rommireitti”) -yksinpurjehduksen. Hänen lempinimensä oli la petite fiancée de l’Atlantique eli Atlantin pikku morsian.

Päivän kuva on Marseillesta, missä Arthaud asui meren rannalla. Hänet esiteltiin vastikään (uusintana tosin) meriaiheisessa matkaohjelmassa Thalassa, ja ensi perjantain ohjelma on omistettu Arthaud’n muistoksi. Puolentoista tunnin pituisen jakson voi katsoa myös netissä täällä.

Noin muuten, huomatkaa kuvan taivas. Kuva on arkistoista ja otettu vuonna 2011. Katsoin samalla kaikki Marseillen kuvani tuolta ajalta ja todellakin: ei yhtä ainutta kemikaalivanaa, ei yhtä ainutta keinotekoista pilveä, eikä myöskään valkoista, hopean maitomaista harsoa taivasta peittämässä. Päinvastoin: taivas on kirkkaan sininen. Muutamaa vuotta myöhemmin otetuissa kuvissa taivas on muuttunut radikaalisti.

Ranskaa päivästä päivään: purjehtija – un navigateur (lausutaan ”navigatör”) / une navigatrice (lausutaan ”navigatris”)

Ydinvoimala marraskuussa

Golfech, Midi-Pyrénées

Mahtaa olla maistuvaista maissia…

Ranskassa on 23 ydinvoimalaa, joista 19 on aktiivisessa käytössä. Reaktoreita on 58. Suljetutkaan voimalat eivät ole kokonaan suljettuja, vaan niissä mm. käsitellään ydinjätettä. Lisäksi Flamanvilleen Normandiaan ollaan rakentamassa uutta reaktoria, jonka vastikään kerrottiin viivästyvän parilla vuodella ja olevan käyttövalmis vuonna 2017.

Missään kaukana asutuksesta saati viljapelloista, viiniviljelmiltä tai hedelmätarhoista ranskalaiset ydinvoimalat eivät sijaitse, kuten kuvasta ja edellisestä kuvasta näkyy.

Ranska saa tällä hetkellä 39% energiastaan ja 75% sähköstään ydinvoimasta. Sen lisäksi ydinvoimaloiden yhteydessä toimii tutkimuskeskuksia, joissa kehitetään mm. reaktoreita ja ydinaseita. Vaikka Ranska vie energiaa naapurimaihinsa, sitä myös joudutaan tuomaan etenkin hyvin kylminä talvina tai kuumina kesinä.

Jonakin päivänä tämäkin näky vihdoin muuttuu ja ”turvallisesti tupruttavista” voimaloista päästään kokonaan eroon. Sosialistit ovat lupailleet sulkea vanhimmat ydinvoimalat vuoteen 2025 mennessä. Alku sekin.

Ranskaa päivästä päivään: ydinvoimala – une centrale nuclèaire (lausutaan ”santral nykleer” eli [sɑ̃tʀal nykleɛʀ])

Lokakuisia peltomaisemia

Centre

Vilja/auringonkukat/maissi on puitu ja maisemat näyttävät hyvin lättänöiltä moottoritien varrella Keski-Ranskassa. Sadepilviä, niitä on nyt tiedossa.

Ranskaa päivästä päivään: pelto – un champ (lausutaan  /ʃɑ̃/)

Joki laskuveden aikaan

Gironde, Akvitania

Vuorovesivaihtelut vaikuttavat jokiinkin. Toisinaan vesi katoaa niistä kokonaan ja veneet nököttävät mudassa.

Ranskaa päivästä päivään: vuorovesi – la marée (lausutaan ”maree”)

Syysutua

Poiteau-Charentes

Ei, vieläkään ei ole virallisesti syksy, mutta… ei tämä utuinen aamumaisema nyt kovin kesäiseltäkään näytä.

Höps! Päinvastoin: vaikka kuva on otettu kesäaikaan (ja postaus sitten viivästynyt), niin itse asiassa juuri tänään on alkanut virallisesti syksy, automne. Suomalaisittain puhutaan syyspäiväntasauksesta, mikä tarkoittaa, että aamunnoususta aamunlaskuun on tasan 12 tuntia.

Vuodenajan vaihtuminen on huomioitu mm. Ranskan Googlen doodlessa (mistä kertoo mm. Le Point).

Ranskaa päivästä päivään: utu – le brouillard (lausutaan ”bruijar”eli  /bʀujaʀ/)

Moderni lato

Vendée, Pays-de-la-Loire

…on sellainen, jonka katto on muutettu aurinkovoimalaksi!

(Ja taivas… se on valitettavasti nykyään tuollainen sekasotku…)

Ranskaa päivästä päivään: lato – une grange (lausutaan  /gʀɑ̃ʒ/)

Syyskuu

Provence-Alpes-Côte d’Azur (PACA)

Virallisesti on vielä kesä, mutta käytännössä syyskuu tietää syksyn tuloa. Huomenna alkavat koulut, ja arki asettuu paikoilleen muutenkin.

Mitä syksy sitten tuo tullessaan Ranskassa? Kouluun ja töihin palaamisen lisäksi mm. kirjatapahtumia (yli 600 julkaistavaa romaania, kertoivat eiliset uutiset), elonkorjuuta, kurpitsoja, metsästyskautta ja sen myötä riistaa ravintoloiden listoilla, ruskaa, lyheneviä päiviä, sateita… Mutta syyskuussa voi olla vielä hyvinkin lämmin, joten nautitaan siitä vielä!

Ranskaa päivästä päivään: syyskuu – septembre (lausutaan ”septambr” eli  /sɛptɑ̃bʀ/)

Kesällä

…yhdet suuntaavat rannalle, toiset shoppailemaan ja kolmannet relaavat auringossa kirjan kanssa. On sitä varten penkkejäkin.

Ranskaa päivästä päivään: penkki – banc (lausutaan ”ba” eli [bɑ̃])

Yksi ranskalaisten lempikylistä

…on Sauzon (”sožon”) Belle-île-en-mer-saarella Bretagnessa. Se äänestettiin eilen neljännelle sijalle, kun voiton pokkasi hurmaava taivaiden yläpuolella oleva Cordes-sur-ciel Midi-Pyrénées’n alueella.

Niin, näin lomakauden alussa Ranskan televisiossa siis esitellään hurmaavia kotimaisia kyliä, jokaiselta alueelta (région) yksi, ja joita on saanut alkuvuodesta äänestää. Ja eilen oli sitten tulosten esittelemisen vuoro. Le village préfére de français -ohjelmaan ja kyliin pääsee tutustumaan täällä.

Entä Sauzon? Se oli ainoa tämänvuotisista kylistä, joissa olen käynyt. Ja hurmaava tuo pieni lahdenpoukamaan rakennettu kalastajakylä onkin. Pieni kuin mikä, mutta talot iloisen värisiä ja kukkaistutuksia kaikkialla. Parasta on kuitenkin sen ravintolat, joissa tarjoillaan mitä tuoreimpia meren herkkuja. Kuvaan on päässyt poukama, itse kylä avautuu sen vasemmalla laidalla.

Belle-île (”kaunissaari) on muutenkin vierailun arvoinen paikka. Ja onpa siitä tehty ranskalainen poppischansonkin, jonka voi kuunnella täällä.

Ranskaa päivästä päivään: kylä – un village (lausutaan [vilaʒ])

Polku

Kesä! Se on alkanut, ja tänään vietetään alkuperäistä juhannusta eli Johannes Kastajan päivää, ranskaksi fête de la Saint-Jean. Jos olet Ranskassa, pienessä kylässä tai meren äärellä, saatat nähdä jopa kokkoja poltettavan. Muuten voi nauttia vain kesäsäästä, millainen se nyt missäkin päin maata sattuu olemaankaan. Mutta katsohan taivaalle: näkyykö missään sinistä, siis ilman minkäänlaista valkoista harsoa? Aurinkoa, ilman jotakin sen edessä? Siinä on tämän kesän suuri kysymys.

Ranskaa päivästä päivään: polku – un chemin (lausutaan ”šmän” eli  [ʃ(ə)mε̃])