Palovaroittimet tulivat pakollisiksi Ranskassa toissa vuoden alussa, mutta toki niitä on käytetty sitä ennekin. Kuten linnoissa. Eihän tuo valkoinen möhkäle nyt esteettinen tietenkään ole, mutta mieluummin se kuin liekit katossa…
Ranskaa päivästä päivään: sisäkatto – un plafond (lausutaan /plafɔ̃/) (Niin, joku saattaa huomata, mistä on lainasana plafondi eli kattovalaisin saanut nimensä!)
Ranskassa ei ole erityisiä liputuspäiviä, kuten Suomessa. Sen sijaan liehuvia Ranskan lippuja näkee siellä täällä, etenkin kaupungintalojen ja poliisilaitosten edustalla. Tai vaikkapa sillan kupeessa periranskalaisen lyhtypylvään vieressä, kuten kuvassa.
Ranskan lippu symboloi viidettä tasavaltaa, joka sai alkunsa 1958 Charles de Gaullen muutettua perustuslakia niin, että presidentin asema vahvistui ja hän jakoi pääministerin kanssa vastuun maan politiikan johtamisesta. Yksin de Gaulle ei asiaa kuitenkaan päättänyt, vaan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä.
Itse lippu on peräisin vallankumouksen ajoilta. Kenraali La Fayette sai idean yhdistää Pariisin väreihin (sininen ja punainen) kuninkaan värin (valkoinen). Joskin samat värit olivat toistuneet jo aiemmin Ranskan vartiokaartin ja rykmentin väreinä, ja Henri IV oli suositellut samaa väriyhdistelmää Alankomaiden lipun väreiksi, mutta yhtä kaikki, tällaisena pystysuorina väripalkkeina sininen, valkoinen ja punainen on symboloinut Ranskaa vuodesta 1789 alkaen. Tarkemmin asiasta voi lukea suomeksi Wikipediasta.
Ranskaa päivästä päivään: ranskan lippu – le drapeau français (lausutaan ”drapo franse”)
Petit à petit, l’oiseau fait son nid. *
– ranskalainen sanonta
…joka tarkoittaa, jotta pikkuhiljaa teki lintu pesänsä. Ja pikkuhiljaa on hyvä opiskella myös ranskan kieltä, vähän kerrallaan ja koko ajan sanavarastoa kartuttaen. Kuvassa joka tapauksessa lehtokertun, ranskaksi fauvette des jardins, pesä.
Ranskaa päivästä päivään: pesä – un nid (lausutaan ”ni”)
*linkin takaa löytyy lausuntaohjeet sekä sama sanonta myös muilla kielillä!
Ranskalaisissa taloissa vetää, ja sitä varten on olemassa erilaisia pitkulaisia tyynyjä, jotka asetetaan oven eteen. Yksi suosituimmista malleista – tavallisten makkaroitten ohella – on pitkulainen koira. Mutta nyt se on lomalla. Paikoillaan kyllä, mutta tarpeeton.
Makkaratyynyn, tavallisen tai personoidun, voi toki tehdä myös itse. Täältä löytyy neuvoja ranskaksi ja täältä videoituna, niin ikään ranskaksi.
Ranskaa päivästä päivään: oven eteen asetettava makkaratyyny – un boudin de porte (lausutaan ”budän-dö-port”)
Sinä vuonna, kun tämä risti taottiin ja laitettiin paikoilleen pieneen eteläranskalaiseen kylään…
…julkaistiin upseeri-liikemis-vapaamuurari-kirjailija Pierre Choderlos de Laclos’n romaani Les Liasons dangereuses, joka pari sataa vuotta myöhemmin päätyi valkokankaille mm. elokuvissa Valheet ja viettelijät (1988) sekä Valmont (1989)
…amiraali Pierre André de Suffren voitti britit useammassakin taistelussa Ceylonissa ja Intian valtamerellä
…ensimmäinen yksityinen pankki avattiin Yhdysvalloissa ja ranskalainen pankkiiri perusti Espanjan kansallispankin
…ranskalais-espanjalaiset joukot valtasivat Menorcan saaren
…Sveitsissä teloitettiin viimeinen nainen noituudesta syytettynä
…Bangkokin kaupunki perustettiin
…Venäjä ja Tanska solmivat ystävyys- ja kauppasopimuksen
…juutalaiset päästettiin Wienin kirjastoon
…Versailles’n Petit Trianonin suunnitellut arkkitehti Ange-Jacques Gabriel kuoli ja
…Marie-Antoinetten siskontyttö ja Ranskan viimeinen kuningatar Marie Amélie Thérèse syntyi.
Aiemmat vuosilukukatsaukset täällä.
Lähteet: 1782 en France/Wikipedia ja 1782/Wikipedia
(Kuva on vuodelta 2010, taivas on sininen ilman keinotekoista valkoista huntua.)
Ranskaa päivästä päivään: 1782 – mille-sept-cent-quatre-vingt-deux (lausutaan ”milsetsankatrvändö”)
Pompon on ranskaa ja tarkoittaa pampulaa tai tupsua. Mutta jos se on lauseen yhteydessä, se voikin tarkoittaa jotakin ihan muuta. C’est le pompon! ei tarkoita (pelkästään) että se on pampula, vaan että se on nyt sitten siinä. Tai, että jokin on huippu (hyvässä tahi pahassa). Kuten Larousse asian esittää: dans le genre désagréable, il tient le pompon ! (hyvin vapaasti suomennettuna: ikävissä asioissa hän on huippu / inhottavuudessa hän on pahin; klikkaa linkkiä kuunnellaksesi). Tai, että on nyt vaan hiukan huppelissa (il a son pompon, hänellä on pampulansa). Ja kielikuvat jatkuvat sanonnoissa: le soldat est comme son pompon, plus il est vieux, plus… Lisää ranskalaisia pampulasanontoja löytyy täältä.
Ranskaa päivästä päivään: tupsu, pampula – un pompon (lausutaan ”pompom” eli [pɔ̃pɔ̃])
Kukkakimppu tien varrella muistuttaa meitä kuolemasta. Tähän on joku täräyttänyt ja kovaa. Levätköön hän rauhassa… ja sinä, ole varovaisempi.
Näitä ”muistopylväitä” (bornes de mémoire) näkee kaikkialla Ranskassa. Usein kukat ovat tuoreita, mutta toisinaan myös ikikukkia, kuten kuvassa. Kukista pitävät huolen menehtyneen omaiset tai ystävät.
Ranskaa päivästä päivään: Les mémorials de bords de route – tienvarteen pystytetty muistomerkki tai kukkakimppu onnettomuudessa kuolleiden muistolle
Postilaatikko löytyy kenraali de Gaullen aukiolta, kertoo sammakko ovessa. Mahtaako posteljooni pahastua, kun viestintuoja on näin suloinen?
Ranskaa päivästä päivään: sammakko – une grenouille (lausutaan ”grönuj” eli /gʀənuj/, kuuntele täällä)
Jos sitä siirtyisi Charlie Hebdosta muihin aiheisiin. Kuten palovaroittimiin, jotka tulivat tämän vuoden alussa pakollisiksi Ranskassa. Ihan viimeistään sellainen pitää löytyä asunnosta maaliskuun kahdeksantena päivänä. Asunnon omistaja ostaa ja asuja hoitaa pattereiden vaihdot sun muut. Viralliset asennusohjeetkin on laadittu ja ne löytyvät täältä.
Ranskaa päivästä päivään: palovaroitin – un détecteur de fumée (lausutaan ”detektör dö fymee”; [detɛktœʀ], [fyme])
Eilisen tapahtumat puhuttavat myös tänään. Ranskaan on julistettu maansuru, puolenpäivän tienoilla vietettiin hiljainen hetki ja liput on laskettu puolitankoon (siellä, missä on lipputankoja. Ei lainkaan yhtä yleistä kuin Suomessa).
Someen sekä sinne tänne kauppojen ja yksityisten ihmisten ikkunoihin tai oviin on ilmestynyt erikokoisia mustavalkoisia Je suis Charlie -lappuja. Päivän otsikko on sen suora käännös. Charlie Hebdo kun sai nimensä Jaska Jokuselta (Charlie Brown), hebdo puolestaan viittaa viikottaiseen (hebdomadaire).
Muuten elämä jatkuu. Aurinko pilkahtaa pilvien lomasta, undulaatit visertävät kaupan ulkopuolelle asetetussa häkissään, ihmiset ramppaavat alennusmyynneissä. Ja vaikka järkytys on suuri, toivottavasti presidentti Hollanden toive toteutuu ja kansa yhdistyy, ei jakaudu. Sillä mitäpä hyötyä siitä olisi?
(Ei ole Charlie Hebdo muuten päästänyt presidenttiäkään helpolla, kuvia löytyy täältä.)
Ranskaa päivästä päivään: viikottainen – hebdo, hebdomadaire (/ɛbdo/; /ɛbdɔmadɛʀ/)
Marraskuisen sateen ja harmauden keskellä on hyvä joskus katsoa maahan. Sinne ne iloisen väriset lehdet ovat kadonneet!
Ranskaa päivästä päivään: vaahtera – érable (lausutaan ”erabl” eli [eʀabl] )
Aterian jälkeen on aikaa siemailla kahvia ja tehdä sanasokkeloita! Tällä kertaa aiheena on joulujutut. Hetki meni, mutta kaikki löytyi.
Ranskaa päivästä päivään: sanasokkelo – mots mêlés (lausutaan ”mot mele”)
Tätä kirjaa kun lukee, alkaa tanssijalkaa vipattaa! / Jumalan kaupungin kirjoittajalta
Ranskassa kirjakauppiailla on tapana kommentoida myymiään kirjoja paitsi sanallisesti, myös kirjallisesti. Pieniä lappuja ja runollisia suosituksia löytyykin sieltä täältä kirjan kansiin kiinnitettynä.
Toinen juttu on sitten ne virallisemmat mainokset, jotka on kietaistu niteen ympärille. Niissä mainitaan, mitä palkintoja kirjailija on saanut tai mitä mahdollisesti aiemmin kirjoittanut.
Ranskaa päivästä päivään: kommentti – un commentaire (lausutaan ”komanter” eli /kɔmɑ̃tɛʀ/)
Ranska päivästä päivään 