tapahtumat

Ranskan ympäriajon säännöt (yleisölle)

tour_saannotRanskan ympäriajossa on säännöt. Yhdet pyöräilijöille, toiset yleisölle. Jälkimmäisissä todetaan, esim. lehden sivuilla, että pyöräilijöiden rinnalla ei saa juosta (mitä tosin näkee joka vuosi), eikä pyöräilijöihin koskea, sekä upouutena sääntönä, että pyöräilijöiden kanssa ei saa ottaa selfietä.

Ääneen lausumattomia sääntöjä on myös, että koirien ei saa antaa juosta vapaana kilpailuväylällä, että pyöräilijöitä ei saa lyödä eikä heidän päälleen saa heittää virtsaa. Kutakin näistä säännöistä on tosin rikottu, viimeiset kaksi ovat tältä vuodelta. Pyöräilijöiden kohdalla ykkössääntönä on, että ei saa doupata. Sitä kuitenkin tänäkin vuonna epäillään, ääneenkin.

Ranskaa päivästä päivään: sääntö – un règlement (lausutaan ”reglömo” eli /ʀɛgləmɑ̃/, kuuntele täällä)

Heinäkuun neljästoista

ilotulituksetRanskassa ei juhlita tänään itsenäisyyttä, vaan vallankumousta. Heinäkuun neljäntenätoista 1789 pariisilaiset valtasivat Bastiljin vankilan, ja siitä alkoi uusi vaihe sekä Ranskan että maailman historiassa:  kuningas mestattiin (1793) ja alkoi tasavallan aika.

Joten tänään on sitten vapaapäivä kaikille. Televisiosta voi seurata Pariisin sotilasmarssia, jollei paikan päälle pääse, ja muuten juhlitaan katutanssiaisten ja ilotulitusten muodossa. Ellei sitten juhlittu jo eilen. Pikkukaupungeissa ilotulitukset järjestetään nimittäin päivää ennen, isommissa varsinaisena juhlapäivänä.

Entä keitä Bastiljin vankilassa oli tuona kohtalokkaana päivänä? Neljä väärentäjää, kaksi mielipuolta ja yksi aristokraatti. Toinen hulluista oli irlantilainen, joka uskoi olevansa Jeesus, Julius Caesar tai Ludvig IX Pyhä, aristokraatin taas olivat lähettäneet vankilaan sukulaiset ja syyttäneet tätä sukurutsasta. Oliko näin todella tapahtunut vai oliko kyse perintörahoista, jää arvoitukseksi. Yhden vangeista sanotaan kieltäytyneen lähtemästä ennen kuin olisi saanut syötyä fasaani-illallisensa loppuun. Vankilan avaimen sai markiisi ja kenraali Lafayette, joka puolestaan antoi sen lahjana Yhdysvaltain presidentti George Washingtonille. Näitä pikku anekdootteja oli kerännyt päivän kunniaksi brittiläinen Express.

Ranskaa päivästä päivään: ilotulitus – le feu d’artifice (lausutaan ”fö dartifis”, kuuntele täällä)

CIA:n myrkyttämä ranskalaiskylä

pontsaintesprit

Pont Saint Esprit, Gard, Languedoc-Roussillon

Vuonna 1951 eteläranskalaisessa Pont Saint Espritin pikkukaupungissa alkoi tapahtua kummia. Ihmiset kuvittelivat olevansa lentokoneita, että heidän sydämensä irtosivat tai käärmeet söivät heidän vatsaansa. Useita kuoli, ja moni vietiin hullujenhuoneelle.

Tapauksesta syytettiin paikallisen leipomon pilaantunutta leipää, toiset epäilivät että leipä oli myrkytetty.

Kuusikymmentä vuotta myöhemmin amerikkalainen tutkiva journalisti alkoi penkoa asiaa uudestaan ja löysi viitteitä, että CIA olisi teon takana ja että leipätaikinaan oli lisätty dietyyliamiinia, joka on LSD:n osa.

No, Pont Saint Espritistä löytyy jo pieni kertomus MonAccentin puolelta. Mutta miksi se on jälleen ajankohtainen?

Koska myöhään eilisiltana Ranskan televisio esitti dokumenttielokuvan Un village empoisonné par la CIA ? eli CIA:n myrkyttämä kylä? Paitsi Pont Saint Espritin tapauksesta, kertoo dokumentti ennen kaikkea amerikkalaisista ihmiskokeista, pääosin Yhdysvalloissa. Se valottaa myös taustoja: toisen maailmansodan jälkeen natsilääkäreitä siirrettiin Yhdysvaltoihin, ja kokeita suoritettiin kylmän sodan hengessä. Kokeissa selvitettiin mm. miten erilaiset huumeet vaikuttavat ihmismieleen, miten ilmaan ruiskutetut bakteerit vaikuttavat massoihin, miten ihmisestä tehdään ohjailtava tappokone, jne.

Entä miksi kaukainen Pont Saint Esprit? Miksi viattomat siviilit, naiset, lapset ja vanhukset? Ehkäpä siksi, että Pont Saint Esprit oli sosialisteihin päin kallellaan. Ja tuon ajan amerikkalaisille sosialist oli punainen, siis vihollinen. Mutta mitä tiesivät Ranskan viranomaiset moisesta kokeesta?

Tunnin pituinen dokumentti esitetään uudestaan keskiviikkona 15.7. klo 00.55, ja toistaiseksi sen voi katsoa netissä TV3:sen sivuilla.

Ranskaa päivästä päivään: myrkyttää – empoisonner (lausutaan ”ampuažone” eli  /ɑ̃pwazɔne/, kuuntele täällä)

Pelottomat polkijat

tourdefrance_kirjatRanskan ympäriajo eli le Tour de France on taas täydessä vauhdissa. Niin täydessä, että onnettomuuksiltakaan ei ole vältytty.

Tämänvuotinen kisa alkoi Hollannista, jatkui läpi Belgian, ja vasta nyt aletaan sitten kiertää Ranskaa. Mutta ihan täydellistä kierrosta ei tapahdu. Välillä hypätään lentokoneeseen, autoon ja bussiin, mutta eri puolilla Ranskaa joka tapauksessa poljetaan.

Suomalaista katsojaa/lukijaa ilahduttaa aina, kun kisan peloton kärki ilmestyy televisioruutuihin.

Ranskaa päivästä päivään: pääjoukko – le peloton (lausutaan ”pöloton” eli  /p(ə)lɔtɔ̃/, kuuntele täällä)

Unohtuneet alennusmyynnit

jp0115soldesTalven alennusmyynnit alkoivat samana päivänä, jolloin Charlie Hebdo -isku tehtiin. Ei siis ihme, että aleriehasta ei ole tänä vuonna kauheasti uutisoitu.

Ranskassa alennusmyyntien päivämääristä päättävät viranomaiset, ja ne voi tarkistaa valtion sivuilta. Tänä vuonna suurimmassa osassa maata alennusmyynnit alkoivat siis tammikuun seitsemäs päivä aamulla kello kahdeksan ja jatkuvat aina helmikuun seitsemästoista saakka. Poikkeuksiakin toki on, kuten Ranskassa aina, ja nekin löytyvät samoilta sivuilta.

Ranskaa päivästä päivään: alennusmyynti – soldes (lausutaan ”sold”)

Jälkimainingeissa

ma0115noussommescharlieUutiset ovat olleet näinä päivinä melkein pelkkää Charlie Hebdoa ja sen jälkeisiä tapahtumia, eikä niihin ole kauheasti enää lisättävää.

Mutta sen verran täytyy todeta, että paljon parjattu presidentti Hollande osoitti valtiomiesmäisyyttä ja poliittista pelisilmää järjestämällä rauhanmarssin sotahuutojen sijaan – voi vain kuvitella, mikä olisi tilanne jos Sarkozy olisi edelleen presidenttinä – ja siten sulkemalla monet suut. Kun miljoonat ranskalaiset – kristityt, muslimit, juutalaiset, ateistit – marssivat yhdessä terrorismia vastaan, joutui useampikin poliitikko ei vain Ranskassa vaan maailmalla miettimään kahdesti sanojaan.

Puheenaiheena tapahtumat ja siihen johtaneet asiat tulevat olemaan tapetilla vielä pitkään. Mihin suuntaan keskustelu lähtee, määrittynee osin ylihuomenna, kun Charlie Hebdo ilmestyy miljoonapainoksena ja maailmanlaajuisesti. Toivoa täytyy, että sananvapautta osataan käyttää rakentavasti.

Ranskaa päivästä päivään: sananvapaus – liberté d’expression

Olen Jaska

ma0115charlieEilisen tapahtumat puhuttavat myös tänään. Ranskaan on julistettu maansuru, puolenpäivän tienoilla vietettiin hiljainen hetki ja liput on laskettu puolitankoon (siellä, missä on lipputankoja. Ei lainkaan yhtä yleistä kuin Suomessa).

Someen sekä sinne tänne kauppojen ja yksityisten ihmisten ikkunoihin tai oviin on ilmestynyt erikokoisia mustavalkoisia Je suis Charlie -lappuja. Päivän otsikko on sen suora käännös. Charlie Hebdo kun sai nimensä Jaska Jokuselta (Charlie Brown), hebdo puolestaan viittaa viikottaiseen (hebdomadaire).

Muuten elämä jatkuu. Aurinko pilkahtaa pilvien lomasta, undulaatit visertävät kaupan ulkopuolelle asetetussa häkissään, ihmiset ramppaavat alennusmyynneissä. Ja vaikka järkytys on suuri, toivottavasti presidentti Hollanden toive toteutuu ja kansa yhdistyy, ei jakaudu. Sillä mitäpä hyötyä siitä olisi?

(Ei ole Charlie Hebdo muuten päästänyt presidenttiäkään helpolla, kuvia löytyy täältä.)

Ranskaa päivästä päivään: viikottainen – hebdo, hebdomadaire (/ɛbdo/;  /ɛbdɔmadɛʀ/)

Päivän puheenaihe

ma0115hebdo…on satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen tehty isku, jossa kuoli ainakin kaksitoista ihmistä. Mediassa tapahtunutta kutsutaan teurastukseksi ja – asiasta vielä yhtään sen enempää tietämättä – terroristi-iskuksi. No, oli tapahtumasta kuka tahansa vastuussa, on se tuomittava.

Kuva on parin vuoden takaa, mutta antaa käsityksen satiirilehden ronskihkosta tyylistä. Tänä aamuna satuin käymään kioskissa ja silmiini osui lehden tuorein numero. Se kuvaa tietäjä (kirjailija) Michel Houellebecqia, jonka niin ikään tänään ilmestynyt tulevaisuusromaani islamisoituneesta Ranskasta on nostanut melkoisen äläkän.

Ranskaa päivästä päivään: satiiri – satire (lausutaan  /satiʀ/)

Kuninkaiden torttu

ma0115galettedesroisTänään loppuu joulu, ja sen kunniaksi syödään kuninkaiden torttua (galette des rois). Valittavana on kahden täytevaihtoehdon välillä: frangipanea eli mantelitahnaa tai omenahilloa. Eteläranskalaisilla on lehtitaikinaisen tortun lisäksi myös pullamainen, sokeroiduilla hedelmillä koristeltu gâteau des rois.

Kotona torttu leikataan niin moneen osaan kuin syöjiä on, ja perheen nuorin kertoo pöydän alta kuka saa kulloinkin ottaa palan. Se, jonka hampaisiin osuu keraaminen hahmo eli fève, on päivän kuningas ja saa valita kuningattarensa. Tai toisin päin.

Nykyään fèvet ovat myös keräilykappaleita, ja onpa näillä fabofiileillä oma yhdistyksensäkin. Blainin pikkukaupungissa Nantesin lähellä 20 000 fèven kokoelma on puolestaan päässyt museoon.

Harrastuksen ymmärtää hyvin, sillä torttuun piilotetut esineet ovat usein hyvin hauskoja. Ne voivat esittää mitä tahansa kauniista arlesittaresta macaron-leivokseen ja pelikaanimekaanikosta jalkapallolegenda Zinédine Zidaneen. Ja onpa hampaisiin saattanut kalahtaa giljotiinikin, joita piilotettiin kuninkaiden torttuun Ranskan vallankumouksen 200-vuotisjuhlien kunniaksi!

Mutta yksi jää aina ilman. Nimittäin Ranskan presidentti, joka ei saa leikkiä kuningasleikkiä. Siksi Élysée-palatsiin tuodaankin fèvetön ja kruunuton, mutta sitä vastoin jättimäisen kokoinen kuninkaiden torttu.

Ranskaa päivästä päivään: loppiainen – Épiphanie (lausutaan [epifani])

Joulutorimökki

ma1214chaletJoulutorien puiset myyntimökit ovat jotakuinkin saman näköisiä eri puolilla… Eurooppaa? Miltähän ne mahtavat näyttää vaikkapa Etelä-Amerikassa tai Aasiassa? Onko muualla edes koko joulutoriperinnettä?

No, Ranskassa kumminkin on. Kuuluisimmat joulutorit löytyvät Strasbourgista Alsacesta, Pariisin Champs-Élysées’ltä ja Aix-en-Provencesta Provencen sydämestä. Tämä kuva ei ole yhdestäkään niistä, vaan Marseillesta. Joulutunnelmaa? No jos oikein etsii… Mutta sitä vastoin kannattaa käydä katsomassa Marseillen santon-seimihahmotori eli Foire aux santons, joka on se alkuperäisistä alkuperäisin.

Ranskaa päivästä päivään: (joulutori)mökki/myyntikoju – un chalet (de Noël) (lausutaan ”šale” eli  /ʃalɛ/)

Pyhäinpäivän krysanteemit

ma011114krysanteemitKerrankin pyhäinpäivää vietetään Suomessa ja Ranskassa samaan aikaan! Ranskassa tärkeää on päivämäärä, marraskuun 1. päivä, kun taas ylimääräisiä virallisia vapaita kaihtavassa Suomessa oleellisempaa on viikonpäivä eli lauantai. Mutta tänään nuo kaksi osuvat siis yhteen. On lauantai, marraskuun 1. päivä, ja pyhäinpäivää vietetään tänään sekä Suomessa että Ranskassa.

Toinen eroavaisuus maitten välillä. Suomi hiljentyy pyhäinpäivän viettoon, ja (lähes kaikki) kaupat ja muut ovat kiinni. Ranskassa kaupat voivat olla auki tai kiinni, kuten haluavat. Tori on avoinna tavalliseen tapaan ja ravintolat ovat täynnä.

Lisäksi Ranskassa pyhäinpäivä tietää pariviikkoista lomaa koulusta sekä haudoilla käymistä. Jälkimmäiseen liittyvät nämä upeat, moniväriset krysanteemipuskat, joita tänä viikonloppuna asetellaan haudoille.

Katso aiemmat pyhäinpäiväkuvat täältä, täältä ja täältä.

Ranskaa päivästä päivään: Pyhäinpäivä – la Toussaint (lausutaan ”tussän” eli [tusɛ̃], kuuntele täällä)