tapahtumat

Ranskan ympäriajon säännöt (yleisölle)

tour_saannotRanskan ympäriajossa on säännöt. Yhdet pyöräilijöille, toiset yleisölle. Jälkimmäisissä todetaan, esim. lehden sivuilla, että pyöräilijöiden rinnalla ei saa juosta (mitä tosin näkee joka vuosi), eikä pyöräilijöihin koskea, sekä upouutena sääntönä, että pyöräilijöiden kanssa ei saa ottaa selfietä.

Ääneen lausumattomia sääntöjä on myös, että koirien ei saa antaa juosta vapaana kilpailuväylällä, että pyöräilijöitä ei saa lyödä eikä heidän päälleen saa heittää virtsaa. Kutakin näistä säännöistä on tosin rikottu, viimeiset kaksi ovat tältä vuodelta. Pyöräilijöiden kohdalla ykkössääntönä on, että ei saa doupata. Sitä kuitenkin tänäkin vuonna epäillään, ääneenkin.

Ranskaa päivästä päivään: sääntö – un règlement (lausutaan ”reglömo” eli /ʀɛgləmɑ̃/, kuuntele täällä)

Heinäkuun neljästoista

ilotulituksetRanskassa ei juhlita tänään itsenäisyyttä, vaan vallankumousta. Heinäkuun neljäntenätoista 1789 pariisilaiset valtasivat Bastiljin vankilan, ja siitä alkoi uusi vaihe sekä Ranskan että maailman historiassa:  kuningas mestattiin (1793) ja alkoi tasavallan aika.

Joten tänään on sitten vapaapäivä kaikille. Televisiosta voi seurata Pariisin sotilasmarssia, jollei paikan päälle pääse, ja muuten juhlitaan katutanssiaisten ja ilotulitusten muodossa. Ellei sitten juhlittu jo eilen. Pikkukaupungeissa ilotulitukset järjestetään nimittäin päivää ennen, isommissa varsinaisena juhlapäivänä.

Entä keitä Bastiljin vankilassa oli tuona kohtalokkaana päivänä? Neljä väärentäjää, kaksi mielipuolta ja yksi aristokraatti. Toinen hulluista oli irlantilainen, joka uskoi olevansa Jeesus, Julius Caesar tai Ludvig IX Pyhä, aristokraatin taas olivat lähettäneet vankilaan sukulaiset ja syyttäneet tätä sukurutsasta. Oliko näin todella tapahtunut vai oliko kyse perintörahoista, jää arvoitukseksi. Yhden vangeista sanotaan kieltäytyneen lähtemästä ennen kuin olisi saanut syötyä fasaani-illallisensa loppuun. Vankilan avaimen sai markiisi ja kenraali Lafayette, joka puolestaan antoi sen lahjana Yhdysvaltain presidentti George Washingtonille. Näitä pikku anekdootteja oli kerännyt päivän kunniaksi brittiläinen Express.

Ranskaa päivästä päivään: ilotulitus – le feu d’artifice (lausutaan ”fö dartifis”, kuuntele täällä)

CIA:n myrkyttämä ranskalaiskylä

pontsaintesprit

Pont Saint Esprit, Gard, Languedoc-Roussillon

Vuonna 1951 eteläranskalaisessa Pont Saint Espritin pikkukaupungissa alkoi tapahtua kummia. Ihmiset kuvittelivat olevansa lentokoneita, että heidän sydämensä irtosivat tai käärmeet söivät heidän vatsaansa. Useita kuoli, ja moni vietiin hullujenhuoneelle.

Tapauksesta syytettiin paikallisen leipomon pilaantunutta leipää, toiset epäilivät että leipä oli myrkytetty.

Kuusikymmentä vuotta myöhemmin amerikkalainen tutkiva journalisti alkoi penkoa asiaa uudestaan ja löysi viitteitä, että CIA olisi teon takana ja että leipätaikinaan oli lisätty dietyyliamiinia, joka on LSD:n osa.

No, Pont Saint Espritistä löytyy jo pieni kertomus MonAccentin puolelta. Mutta miksi se on jälleen ajankohtainen?

Koska myöhään eilisiltana Ranskan televisio esitti dokumenttielokuvan Un village empoisonné par la CIA ? eli CIA:n myrkyttämä kylä? Paitsi Pont Saint Espritin tapauksesta, kertoo dokumentti ennen kaikkea amerikkalaisista ihmiskokeista, pääosin Yhdysvalloissa. Se valottaa myös taustoja: toisen maailmansodan jälkeen natsilääkäreitä siirrettiin Yhdysvaltoihin, ja kokeita suoritettiin kylmän sodan hengessä. Kokeissa selvitettiin mm. miten erilaiset huumeet vaikuttavat ihmismieleen, miten ilmaan ruiskutetut bakteerit vaikuttavat massoihin, miten ihmisestä tehdään ohjailtava tappokone, jne.

Entä miksi kaukainen Pont Saint Esprit? Miksi viattomat siviilit, naiset, lapset ja vanhukset? Ehkäpä siksi, että Pont Saint Esprit oli sosialisteihin päin kallellaan. Ja tuon ajan amerikkalaisille sosialist oli punainen, siis vihollinen. Mutta mitä tiesivät Ranskan viranomaiset moisesta kokeesta?

Tunnin pituinen dokumentti esitetään uudestaan keskiviikkona 15.7. klo 00.55, ja toistaiseksi sen voi katsoa netissä TV3:sen sivuilla.

Ranskaa päivästä päivään: myrkyttää – empoisonner (lausutaan ”ampuažone” eli  /ɑ̃pwazɔne/, kuuntele täällä)

Pelottomat polkijat

tourdefrance_kirjatRanskan ympäriajo eli le Tour de France on taas täydessä vauhdissa. Niin täydessä, että onnettomuuksiltakaan ei ole vältytty.

Tämänvuotinen kisa alkoi Hollannista, jatkui läpi Belgian, ja vasta nyt aletaan sitten kiertää Ranskaa. Mutta ihan täydellistä kierrosta ei tapahdu. Välillä hypätään lentokoneeseen, autoon ja bussiin, mutta eri puolilla Ranskaa joka tapauksessa poljetaan.

Suomalaista katsojaa/lukijaa ilahduttaa aina, kun kisan peloton kärki ilmestyy televisioruutuihin.

Ranskaa päivästä päivään: pääjoukko – le peloton (lausutaan ”pöloton” eli  /p(ə)lɔtɔ̃/, kuuntele täällä)

Unohtuneet alennusmyynnit

jp0115soldesTalven alennusmyynnit alkoivat samana päivänä, jolloin Charlie Hebdo -isku tehtiin. Ei siis ihme, että aleriehasta ei ole tänä vuonna kauheasti uutisoitu.

Ranskassa alennusmyyntien päivämääristä päättävät viranomaiset, ja ne voi tarkistaa valtion sivuilta. Tänä vuonna suurimmassa osassa maata alennusmyynnit alkoivat siis tammikuun seitsemäs päivä aamulla kello kahdeksan ja jatkuvat aina helmikuun seitsemästoista saakka. Poikkeuksiakin toki on, kuten Ranskassa aina, ja nekin löytyvät samoilta sivuilta.

Ranskaa päivästä päivään: alennusmyynti – soldes (lausutaan ”sold”)

Jälkimainingeissa

ma0115noussommescharlieUutiset ovat olleet näinä päivinä melkein pelkkää Charlie Hebdoa ja sen jälkeisiä tapahtumia, eikä niihin ole kauheasti enää lisättävää.

Mutta sen verran täytyy todeta, että paljon parjattu presidentti Hollande osoitti valtiomiesmäisyyttä ja poliittista pelisilmää järjestämällä rauhanmarssin sotahuutojen sijaan – voi vain kuvitella, mikä olisi tilanne jos Sarkozy olisi edelleen presidenttinä – ja siten sulkemalla monet suut. Kun miljoonat ranskalaiset – kristityt, muslimit, juutalaiset, ateistit – marssivat yhdessä terrorismia vastaan, joutui useampikin poliitikko ei vain Ranskassa vaan maailmalla miettimään kahdesti sanojaan.

Puheenaiheena tapahtumat ja siihen johtaneet asiat tulevat olemaan tapetilla vielä pitkään. Mihin suuntaan keskustelu lähtee, määrittynee osin ylihuomenna, kun Charlie Hebdo ilmestyy miljoonapainoksena ja maailmanlaajuisesti. Toivoa täytyy, että sananvapautta osataan käyttää rakentavasti.

Ranskaa päivästä päivään: sananvapaus – liberté d’expression