Tuttisuu ja unilelu

Olisin tietenkin halunnut rajata kuvan toisin. Poika oli suloinen kuin mikä, mutta onko minulla oikeutta laittaa hänen kuvaansa nettiin? Kysymättä lupaa? Kas siinä dilemma. Joten päädyn rajaamaan kuvan niin, ettei häntä tunnista.

Sillä pääasia tässä on itse asiassa tutti sekä tuo pieni pitkäraajainen ja -korvainen unilelu, jotka molemmat ovat hyvin tyypillisiä ranskalaisia asioita. Katsopa ympärillesi: kyllä, pienet ja vähän isommatkin lapset kantavat sinistä unipupua kädessään, eikä tuttikaan ole vain vauvojen juttu.

Ranskaa päivästä päivään: unilelu – un doudou (lausutaan ”dudu”)

Lasten oikeuksien päivänä

Marraskuun 20. päivänä vietetään kansainvälistä lasten oikeuksien päivää (Journée internationale des droits d’enfant). Lapsen oikeuksien sopimuksen on allekirjoittanut 194 maata, joista kolme ei ole sitä ratifioitut. Mitkä kolme? Arvaatteko? Somalia, Etelä-Sudan ja… kyllä, Amerikan Yhdysvallat.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nämä kolme maata hyväksyy alle 18-vuotiaiden lapsisotilaiden käytön. Somalia ja Etelä-Sudan ovat tosin jo aloittaneet valmistelut tullakseen kokonaan sopimuksen piiriin. Täten YK:n oman sopimuksen ulkopuolelle jäisi vain tekopyhä ja demokratialla ja ihmisoikeuksilla hurskasteleva Yhdysvallat, missä YK:n päämaja nykyään sijaitsee. Maailma on toisinaan täysin käsittämätön paikka…

(Kuvaa valitessani en ollut vielä tutustunut lapsen oikeuksien sopimukseen, joten pieni poika ja valkoinen kyyhky ovat vain sattumaa. Mutta toisaalta se sopii aiheesee hyvin. Lapsen paikka ei ole sodassa, ei sotijana eikä sodan melskeissä, vaan täällä, pienten lintujen luona maailman kauneutta ihmettelemässä.)

Ranskaa päivästä päivään: lapsi – un enfant (lausutaan ”anfan” eli  /ɑ̃fɑ̃/)

Pyhäinpäivän krysanteemit

Kerrankin pyhäinpäivää vietetään Suomessa ja Ranskassa samaan aikaan! Ranskassa tärkeää on päivämäärä, marraskuun 1. päivä, kun taas ylimääräisiä virallisia vapaita kaihtavassa Suomessa oleellisempaa on viikonpäivä eli lauantai. Mutta tänään nuo kaksi osuvat siis yhteen. On lauantai, marraskuun 1. päivä, ja pyhäinpäivää vietetään tänään sekä Suomessa että Ranskassa.

Toinen eroavaisuus maitten välillä. Suomi hiljentyy pyhäinpäivän viettoon, ja (lähes kaikki) kaupat ja muut ovat kiinni. Ranskassa kaupat voivat olla auki tai kiinni, kuten haluavat. Tori on avoinna tavalliseen tapaan ja ravintolat ovat täynnä.

Lisäksi Ranskassa pyhäinpäivä tietää pariviikkoista lomaa koulusta sekä haudoilla käymistä. Jälkimmäiseen liittyvät nämä upeat, moniväriset krysanteemipuskat, joita tänä viikonloppuna asetellaan haudoille.

Katso aiemmat pyhäinpäiväkuvat täältä, täältä ja täältä.

Ranskaa päivästä päivään: Pyhäinpäivä – la Toussaint (lausutaan ”tussän” eli [tusɛ̃], kuuntele täällä)

Pinkit

Jokaisen naisen lempiväri? Tässä eläinkaupan edessä, pieniä kisuja ihastelemassa.

Ranskaa päivästä päivään: vaaleanpunainen – rose (lausutaan ”roož” eli  /ʀoz/)

Sievinä

Vuoden 2014 äiti ja tytär -kesämuotia à la française.

Ranskaa päivästä päivään: ranskalaisittain, ranskalaiseen tapaan – à la française (lausutaan ”a la fransež”)

Kesäleikki kaupungissa

”Ei, älä liiku. Tulen sinne. Varovasti, varovasti… astumatta kukkaistutusten päälle…

Ranskaa päivästä päivään: leikki – un jeu (lausutaan ʒö eli [ʒø])

Hoplaa!

…ja isoäiti (?) oli pelastanut liian pitkälle eli veteen menneen pikkupojan.

Ranskaa päivästä päivään: hoplaa! – hop là ! (lausutaan ”op la! ”) (Hop là – ranskalaisittain – on päätynyt chansoniksikin. Ihanaisen Barbaran esittämänä sen voi kuunnella täällä. Ties vaikka juuri tämä laulu toi sanonnnan kauas Pohjolan Suomeenkin?)

Ranskalainen isänpäivä

Tänään Ranskassa juhlitaan isiä. Ihan yhtä iso tapahtuma se ei ole kuin äitien (tai isoäitien) päivä, mutta mainosmiehet ovat sen toki noteeranneet. Isille suositellaan vuonna 2014 lahjaksi esimerkiksi sähköpiippua, parranajovälineitä, designsukkia, parfyymiä, laskuvarjohyppyä tai retrokameraa sekä kaikkea, missä on viikset. Täältä löytyy neuvot omien paperiviiksien tekoon.

Mutta millainen on ranskalainen isä, näin ohikulkijan silmin?

Ranskalainen isä…

…kantaa lasta harteillaan, työntää lastenrattaita, läppäisee kevyesti takaraivoon jos lapsi on tekemässä jotakin typerää, pelleilee lastensa kanssa, vie äidille kukkia, rakentaa hiekkakakkuja, vie lapset uimahalliin, esittelee sylissään olevalle lapselle kauppahallin eläviä rapuja ja hummereita… Varmasti paljon muutakin, mutta nämä tulevat ensimmäisenä mieleen, kun jää miettimään miltä ranskalainen isä ulkopuolisen silmin näyttää.

Ranskaa päivästä päivään: isä – un père / papa (lausutaan ”peer” eli [pεr] ja ”papa”)

Muistiinpanot

Ranskalaiskoululaisten linnavierailuihin kuuluu paitsi korva tarkkana kuunteleminen, hetkittäinen sinne tänne juoksentelu ja yleinen hälinä, myös muistiinpanot. Niitä tehdään tunnollisesti, eikä kukaan näytä laistavan. Päinvastoin: tämähän on mielenkiintoista!

Ranskaa päivästä päivään: muistiinpano – la note (lausutaan ”not” eli [nɔt])

Pariisilaislapsuudesta

Pariisi, 7. kaupunginosa

…ja kuka sanoi, ettei kivikaupungissa voi leikkiä?

Potkulautailua

Nopeaa, käytännöllistä, edullista ja ekologista. Ja mikä tärkeintä, älyttömän hauskaa! Yksi on kuitenkin muistettava: jalan vaihto. Muuten saadaan toispuoleisia pohjelihaksia.

Ranskaa päivästä päivään: potkulauta – une trottinette (lausutaan ”trotinet” eli [trɔtinεt])

Pretty in pink

…taisi tuumata tämä sievä tyttönen huomatessaan yhdessä suunnassa kameran ja toisessa kukkivan juudaksenpuun. Ja niin hän asteli varmoin askelin näiden kahden väliin kuin tulevaisuuttaan enteillen.

Ranskaa päivästä päivään: vaaleanpunainen – rose (lausutaan ”rož” eli [roz])

Perheonnea

…on vapaapäivä, auringonpaiste ja hiekkaranta. Sanokaa mun sanoneen.

Ranskaa päivästä päivään: perhe – la famille (lausutaan famij eli [famij])