syksy

Minihameen isä on poissa

Vuosi 2016 on alkanut monien muistokirjoitusten myötä. Toissapäivänä tuli taas yksi, kun minihameiden isä ja 60-luvun futurististen muotiluomusten suunnittelija André Courrèges jätti tämän maailman. Mies oli kyllä jo 93 vuoden kunnioitettavassa iässä ja Parkinsonin taudin väsyttämä. Vaikka suunnittelija on poissa, jäävät luomukset elämään!

Ranskaa päivästä päivään: minihame – une minijupe (lausutaan  /miniʒyp/)

Vuorimaisemia ja surullisia tunnelmia

0315vuoret

Kuvalla ei ole yhteyttä tämänpäiväiseen lento-onnettomuuteen. Vuoret vain ovat samalta alueelta.

Ranskaan on jälleen julistettu maansuru. Tällä kertaa Ranskan alpeilla sattuneen lentokoneonnettomuuden vuoksi, jossa kuoli 150 ihmistä. Päivän kuva on sieltä suunnalta, Isèrestä, läheltä Sisteronia. On kohtalon ivaa, että Barcelonasta Düsseldorfiin matkalla ollut lentokone putosi lähellä pikku-Barcelonaa eli Barcelonnetten kaupunkia.

Surullista, ei tähän muuta voi sanoa.

Onnettomuuteen johtaneita tapahtumia tutkitaan kiivaasti ja uhreja etsitään lumisilta vuorilta. Tähän mennessä on kerrottu, että tuntemattomasta syystä kone menetti äkillisesti runsaasti lentokorkeuttaan, kone ei lähettänyt  hätäsanomaa, että sääolosuhteet olivat hyvät ja että onnettomuutta edelsi voimakas ääni, joka muistutti yli lentävän hävittäjän ääntä.

Pääministeri Manuel Valls on sanonut, että mitään teoriaa ei suljeta pois onnettomuuden syytä etsiessä. Jäämme siis odottamaan, mitä tuleman pitää.

(Muokkasin päivän tekstiä ja jätin paljon pois. Sillä mitäpä niistä juuri nyt.)

Ranskaa päivästä päivään: lento-onnettomuus – un crash (anglisismi; lausutaan ”krash”)

Joululauluvallankumous

1214lapasetJouluun on enää reilu viikko. Ranskalaiset kylät ja kaupungit on koristeltu joulutunnelman mukaisesti, ja kaupoissa riittää vilskettä. Kaduilla raikaavat amerikkalaiset joululaulut, joskus mukaan mahtuu joku ranskankielinenkin.

Entä jos tehtäisiin joululauluvallankumous? Että jos englanninkielisten sekaan mahtuisikin saksalaisia, italialaisia, espanjalaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia, ukrainalaisia, venäläisiä, suomalaisia ja muun kielisiä lauluja? Onhan niitä joululauluja, linkkien takaa löytyy muutama.

Ranskaa päivästä päivään: joululaulu – chant de Noël (lausutaan ”šan-de-noel”)

Miltä ilmastonmuokkaus näyttää?

jp1214raidoitettutaivas

Aurinkoinen päivä Länsi-Ranskan maaseudulla.

Ei tule jouluaiheita vieläkään. Hesarissa on tänään ollut sivupalkissa tiedeuutinen, jonka mukaan ilmastonmuokkaus (engl. geoengineering, ransk. la géo-ingénierie) ei enää olekaan hörhöjen höpinöitä, vaan yhtäkkiä ja yllättäen varteenotettava mahdollisuus taistelussa ilmastonlämpenemistä vastaan. Takinkääntö oli odotettu veto, samoin se, että asiaa siloitellaan.

Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tulevaisuuden ruusunpunainen ja maailman pelastava toivekuva, kuten HS antaa ymmärtää, vaan mm. USA:ssa ja Euroopassa täydessä vauhdissa oleva erittäin häikäilemätön projekti, josta valtamedia on pääosin vaiennut.

Mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Ensimmäisiä sotateollisuuden testejä lentokoneiden levittämistä vanoista tehtiin jo 1940-luvulla, kuten tämä vanha videokuva kertoo, ja Yhdysvaltojen hallituksen ja ilmavoimien tavoitteena on ”omistaa sää vuoteen 2025 mennessä” (Owning the weather in 2025, US Air Force, pdf).

Miltä ilmastonmuokkaus sitten käytännössä näyttää? Sitä voi ”ihailla” esimerkiksi Ranskan taivaalla. Kulunut vuosi on tarjonnut siihen erinomaisen mahdollisuuden.

Yksi ilmastonmuokkauksen muoto on peittää aurinko kemikaalivanoin, joita ruiskuttavat hyvin alhaisissa korkeuksissa lentävät lentokoneet. Monia niistä ei havaita tutkissa lainkaan. Ääntä nämä lentokoneet eivät pidä, kunhan lentää porskuttavat vaan ja jättävät taakseen paksut vanat, jotka alkavat vähitellen levitä. Koneiden lentoreitit ovat myös mielenkiintoisia. Ne saattavat lentää kehäreittiä, vierekkäin tai peräjälkeen. Ne voivat tehdä taivaalle ristikon. Ja ne saattavat yhtäkkiä tehdä äkkikäännöksen, jollaista minkäänlainen reittikone ei tee, ellei sen lentäjä ole saanut sairaskohtausta tai muuten menettänyt järkeään. Ruiskutuslentoja suoritetaan myös yöaikaan, parhaiten ne voi havaita paljaalla silmällä kauniilla kuutamolla tai ilotulitusten paukkuessa.

HS:n haastattelema Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen sanoo, että ”Joissakin laskelmissa megatonnin kuljetus [rikkihiukkasia] vuodessa vaatisi 500 jatkuvasti lentävää lentokonetta”. Hyvä rouva Korhonen, tervetuloa katselemaan Ranskan taivasta ja laskemaan vanoja jättäviä lentokoneita. Tai tutustumaan niihin laboratoriotutkimuksiin, joissa näiden ruiskutusten jälkeen esimerkiksi sadevedestä on löydetty – ei pilviin kylvettyä merisuolaa tai edes rikkiä vaan – alumiinia, strontiumia ja bariumia.

Ilmastoa muokkaamalla saadaan myös aikaan sateita, sadettomuutta, myrskyjä, tulvia… kaikkea sitä, mitä juuri tällä hetkellä nähdään mm. täällä Ranskassa.

Jos joku kaipaa ”virallista” totuutta asiasta, kannattaa tutustua esimerkiksi ruotsalaisen mepin Maj-Britt Theorinin EU:n parlamentille vuonna 1999 esittämään mietintöön (käännetty myös suomeksi) sekä tämän vuotiseen haastatteluun ilmastonmuokkauksesta ja HAARP:ista.

Erittäin hyvä ja selkeä esitys kemikaalivanoista keväällä 2012 Norjassa amerikkalaisen valokuvaajan infrapunakameralla kuvaamana täällä.

Ranskaa päivästä päivään: ilmaston muokkaus – la géo-ingénierie

Kiipeilevät pukit

jp1214pukitRanskalaiseen joulukoristeluun kuuluvat myös katolle kipuavat joulupukit. Lapsiperheissä suositaan pikkupukkeja, mutta yritykset näyttävät odottavan isompia lahjoja… Toivottavasti savupiiput ovat tarpeeksi suuria!

Ranskaa päivästä päivään: kiivetä – grimper (lausutaan ”grämpe” eli /gʀɛ̃pe/)

Pariisin taivas

ma1214pariisintaivasHyppään hiukan jouluaiheen ohi ja kuvassa takaisin lokakuulle. Miksi? Koska tänään Pariisin pormestari on kertonut että Pariisin keskustassa vähennetään yksityisautoilua ja että erityisesti diesel-autot joutuvat pannaan ilmansaasteiden takia. Ehkä ehdotus on hyvä, mutta…

Kehottaisin kuitenkin sekä pormestaria että kaikkia Pariisissa vierailevia katsomaan taivasta ja pinnistämään muistiaan. Mistä lähtien Pariisin taivas on ollut raidoitettu? Mistä lähtien pilvet ovat olleet tämän muotoisia? Mistä lähtien lentokoneiden vanat ovat ulottuneet horisontista toiseen ja säilyneet sellaisenaan taivaalla kymmeniä minuutteja ja alkaneet vähitellen levitä niin, että koko taivaankantta peittää maidonvalkea harso, jonka läpi aurinko yrittää paistaa, tuloksetta?

Ylläolevaa kuvaa ei ole millään tavalla manipuloitu, eikä siinä ole heijastumia. Se on otettu auton ikkunasta Pariisin kehätiellä.

Mistä on oikein kyse? Siihen vastaa mm. tämä italialainen dokkari (tekstitykset ranskaksi).

Ranskaa päivästä päivään: saaste – la pollution (lausutaan ”polysion” eli  /pɔlysjɔ̃/)

Charcuterien salaatit

ma1214salaatit

Bonnes Fêtes, eli hyvää juhla-aikaa!

Jos tarkkoja ollaan, charcuterie-liikkeet myyvät nk. lihajalosteita (pääosin possua), kuten kinkkua, makkaraa, leikkeleitä, pateita, terriinejä, jne. Mutta usein niistä löytyy paljon muutakin, kuten valmisruokia, suolaisia piirakoita sekä erilaisia salaatteja. Eikä kyseessä ole mitkään teolliset pöperöt, vaan myymälän omassa keittiössä tehdyt herkut.

Charcuteriet ovatkin mainio paikka tutustua ranskalaiseen kotiruokaan, jollei saa kutsua perheen pöydän ääreen. Tarjolla voi olla vaikka perunagratiinia, paellaa tai burgundinpataa. Asiakkaisiin kuuluu myös paljon vanhuksia, jotka eivät ryhdy kokonaista kattilallista tai vuoallista yhtä ihmistä varten valmistamaan, mutta jotka haluavat nauttia hyvästä ruoasta.

Tässä jouluisesti koristellussa charcuterien ikkunassa on toinen toistaan houkuttelevampia salaatteja esillä. Hyviä? Totta vie!

Ranskaa päivästä päivään: charcuterie (lausutaan ”šarkytrii” eli /ʃaʀkytʀi/) – lihajaloste, lihajalosteita myyvä kauppa, delicatessen-puoti

Dingeling-joulukuusi

ma1214joulukuusiEräällä kadulla oli jokaisen myymälän edustalla tällainen dingeling-joulukuusi. Niin, kukapa sanoi, että koristeiden pitäisi olla vain ikkunoissa tai päitten yllä!

Ranskaa päivästä päivään: joulukuusi – l’arbre de Noël (lausutaan ”larbr dö noel”)

Joulutorimökki

ma1214chaletJoulutorien puiset myyntimökit ovat jotakuinkin saman näköisiä eri puolilla… Eurooppaa? Miltähän ne mahtavat näyttää vaikkapa Etelä-Amerikassa tai Aasiassa? Onko muualla edes koko joulutoriperinnettä?

No, Ranskassa kumminkin on. Kuuluisimmat joulutorit löytyvät Strasbourgista Alsacesta, Pariisin Champs-Élysées’ltä ja Aix-en-Provencesta Provencen sydämestä. Tämä kuva ei ole yhdestäkään niistä, vaan Marseillesta. Joulutunnelmaa? No jos oikein etsii… Mutta sitä vastoin kannattaa käydä katsomassa Marseillen santon-seimihahmotori eli Foire aux santons, joka on se alkuperäisistä alkuperäisin.

Ranskaa päivästä päivään: (joulutori)mökki/myyntikoju – un chalet (de Noël) (lausutaan ”šale” eli  /ʃalɛ/)

Jouluseimi ja minne sen saa rakentaa

ma1214jouluseimiJouluseimi taitaa olla sitä ranskalaista joulutunnelmaa aidoimmillaan. Ei hössötystä, ei tekopirteitä joululauluja… Vaan kirkon hiljaisuus… kaupungintalon aula… turisti-infon tilat… ja seimimaailma, josta kukin voi tehdä haluamansalaisen. Provencessa jouluseimeen kuuluu koko ympäröivä maalaismaisema asukkaineen, kun taas pohjoisemmassa keskitytään itse asiaan. Tarkkasilmäinen huomaa, että tämä kuva on vanha. Miten niin? Koska Jeesus-lapsi laitetaan (yleensä ainakin) seimeensä vasta sitten kun hän on syntynyt, eli joulupäivänä!

Ja sitten päivän ”hullu maailma” -uutiset. Länsi-Ranskan Vendéessa kiistellään siitä, saako yleisneuvoston (Conseil général) aulaan rakentaa jouluseimeä, kuten aina ennenkin on tehty, vai ei. Ranskan vapaa-ajattelijain liiton mielestä ei, koska se on uskonnollinen tunnus valtiollisessa ja siis uskonnottomassa rakennuksessa, kun taas yleisneuvosto vastaa, että kyse on perinteistä ja kulttuurisista juurista, joita ei pidä katkaista vaikka tunnuksettomuuden (laïcité) lakia kunnioitetaankin. Peistä taitetaan yhä.

Erilaisia jouluseimiä ja laajoja jouluseimimaailmoja rakennetaan Ranskassa usein mm. kaupungintaloille, missä ne ovat suosittu nähtävyys. Jos joku sattuu olemaan Avignonin suunnalla, niin sieltä löytyy (ainakin vielä) oikein kuuluisa versio!

Ranskaa päivästä päivään: jouluseimi – une crèche de Noël (lausutaan ”kreš dö noel”) tai une crèche de la nativite

Kukka, pukki ja artesaani

ma1214artisanatHuomasin heti, että pelkkien jouluaiheisten kuvien päivittäminen ei ole minua varten. Joten joulukukan ja -pukin sijaan kamerani tarkensi niiden takana olevaan kylttiin, joka mainostaa, että tämä kukkakauppias on artesaani, siis käsityöläinen. Eli ammattilainen.

Ranskassa se ei tarkoita pelkästään jotakin pientä puoliksi harrastusmielessä puuhastelevaa tai jotakin entisaikaista. Päinvastoin. Käsityöläisyyden arvostuksesta kertoo myös parhaillaan televisiossa pyörivä mainosspotti, joka nostaa ammattitaidon positiivisesti esiin. Vastaisku koneistuvalle maailmalle!

Aiheesta lisää täällä, ja YouTubesta löytyy yksi tv-spotti, ja täältä toinen.

Ranskaa päivästä päivään: un artisan (lausutaan  /aʀtizɑ̃/) – käsityöläinen, ammattimies, artesaani

Joulusuklaata Lyonin praliineilla

ma1214joulusuklaaJouluun kuuluu suklaa. Se voi olla vaikka tällainen kuvassa oleva levy, joka pirstotaan palasiksi puisella vasaralla. Ruusunpunaiset sattumat eivät ole ruusun terälehtiä, vaan Lyonin praliineja.

Lyonin praliinit ovat vaaleanpunaiseksi värjätyllä sokerikuorrutuksella päällystettyjä manteleita, jotka keksi 1600-luvulla marsalkka César du Plessis-Praslinen kokki Clément Jaluzot. Alkuperäisen reseptin mukaisia praslineja valmistaa Maison Mazet tuotenimillä prasline Mazet tai prasline de Montagris.

Praline voi tarkoittaa myös suklaakonvehteja, joista erotuksena Lyonin praliineista käytetäänkin nimeä pralines roses de Lyon.

Ranskaa päivästä päivään: suklaa – le chocolat (lausutaan ”šokola” eli  /ʃɔkɔla/)