Jos ranskalaisilta kysytään, kannetaan kukkapuska ylösalaisin. Näin se kaiketi säilyttää parhaiten muotonsa, eivätkä kukat ala nuukahdella. Toinen juttu: Ranskassa kukat kääritään avoimeksi kimpuksi, eikä käärepaperia poisteta. Se kun on osa kukkakimppua!
Ranskaa päivästä päivään: kukkakimppu – un bouquet de fleurs (lausutaan ”bukee dö flör”)
Kerrankin pyhäinpäivää vietetään Suomessa ja Ranskassa samaan aikaan! Ranskassa tärkeää on päivämäärä, marraskuun 1. päivä, kun taas ylimääräisiä virallisia vapaita kaihtavassa Suomessa oleellisempaa on viikonpäivä eli lauantai. Mutta tänään nuo kaksi osuvat siis yhteen. On lauantai, marraskuun 1. päivä, ja pyhäinpäivää vietetään tänään sekä Suomessa että Ranskassa.
Toinen eroavaisuus maitten välillä. Suomi hiljentyy pyhäinpäivän viettoon, ja (lähes kaikki) kaupat ja muut ovat kiinni. Ranskassa kaupat voivat olla auki tai kiinni, kuten haluavat. Tori on avoinna tavalliseen tapaan ja ravintolat ovat täynnä.
Lisäksi Ranskassa pyhäinpäivä tietää pariviikkoista lomaa koulusta sekä haudoilla käymistä. Jälkimmäiseen liittyvät nämä upeat, moniväriset krysanteemipuskat, joita tänä viikonloppuna asetellaan haudoille.
Katso aiemmat pyhäinpäiväkuvat täältä, täältä ja täältä.
Ranskaa päivästä päivään: Pyhäinpäivä – la Toussaint (lausutaan ”tussän” eli [tusɛ̃], kuuntele täällä)
”Ei, älä liiku. Tulen sinne. Varovasti, varovasti… astumatta kukkaistutusten päälle…
Ranskaa päivästä päivään: leikki – un jeu (lausutaan ʒö eli [ʒø])
…sävy sävyyn, kumminkin!
Kaltereiden taaksekin voi toki joutua – ilman kukkaloistoa – jos hortensioita ryhtyy varastelemaan. Tällaiseenkin epätoivoiseen tekoon ovat jotkut päätyneet etsiessään tajuntansa laajentajia.
Ranskaa päivästä päivään: hortensia – hortensia (lausutaan ”ortansia” eli [ɔrtɑ̃sja])
Aina eiliseen päivään saakka Pariisin kuuluisin kukkatori tunnettiin nimellä Le marché aux fleurs et aux oiseaux Cité eli Citén saaren kukka- ja lintutori. Mutta nyt kaikki on toisin, sillä Normandian maihinnousun 70. vuosipäivän huumassa se on nimetty uudelleen kukkien (ja iltauutisten mukaan myös Ranskan) ystävänä tunnetun Britannian kuningattaren mukaan Marché aux fleurs Reine-Elizabeth-II. Ellu-rouva kävi itse paljastamassa uuden kyltin yhdessä François’n ja Pariisin pormestarittaren kanssa.
Mikään muu ei muutu, kuten ei ole juurikaan muuttunut sitten kukkatorin avajaisten vuonna 1808. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, jos satut pitämään kukista (ja niistä linnuista). Lähin metroasema on Cité, ja kartat ja aukioloajat löytyvät täältä.
Ranskaa päivästä päivään: kukkatori – marché aux fleurs (lausutaan ”marše-o-flör”)
Vapunpäivä on Ranskassa kielojen päivä. Niitä annetaan sellaisinaan tai ruusujen ja muiden kukkien kanssa ystäville, rakastetuille, puolisoille, lapsille ja lapsenlapsille, ja niiden uskotaan tuovan onnea. Kuvassakin olevissa kimpuissa on itse asiassa kielo, vaikka muut kukkaset ovatkin varastaneet shown. Suosittuja silti nämäkin, muutama enää jäljellä!
Ranskaa päivästä päivään: kielo – un muguet (lausutaan ”myge” eli [mygε])
Bretagne
Siellä on niiden koti, ulkoilmassa ojanpientareella. Miten sieviä ne ovatkaan! (Eikä se ojanpohjakaan yleensä tielle asti näy…)
Ranskaa päivästä päivään: kevätesikko – la primevère (lausutaan ”primver” eli [primvεr])
(Kuten kukkien kohdalla usein käy, myös kevätesikolla on monta alueellista nimeä, kuten la Brérelle, le Coqueluchon, le Coucou, l’Herbe à la paralysie, l’Herbe de saint Paul, la Primerolle, la Primevère de printemps sekä la Printanière, joskus myös la Primevère vraie.)
Suomessa ystävänpäiväksi muutettu rakastavaisten päivä (mitä se meistä ja tunteiden näyttämisen vaikeudesta kertookaan!) on Ranskassa Saint-Valentin, rakkaudentunnustusten, suklaan, ruusujen ja kahdenkeskisten ilta-aterioiden juhlapäivä.
Saint-Valentin on myös vajaan kolmensadan asukkaan kylä. Siitä minulla ei ole kuvaa, mutta jos joku haluaa nähdä millainen Saint-Valentin todellisuudessa on, suunnatkoon hän Indren alueelle Keski-Ranskaan, tai virtuaalisesti kurkatkoon vaikka tänne.
Ranskaa päivästä päivään: rakkaus – l’amour (lausutaan ”lamuur” eli [amur], klikkaa linkkiä kuunnellaksesi)
Nyt niitä saa! Mimosakimppuja nimittäin. Varsinaisia aurinkoja, eikö totta?
Itse asiassa tämä keltainen mimosa ei ole mimosa ollenkaan, vaan hopea-akaasia. Mimosaksi sitä kuitenkin nimitetään.
Ranskaa päivästä päivään: kukkakimppu – un bouquet de fleurs
Juuri nyt kukkivat kameliat… Punaisina, valkoisina, vaaleanpunaisina. Isoina puina, pieninä pensaina. Sieltä ne kurkkivat, muurin tai aidan takaa, hämmästyttävät ohikulkijan kukinnallaan talven keskellä.
Ranskaa päivästä päivään: kamelia – camélia
Sitä voi miettiä, sillä nämä kimput eivät olekaan ihan tavallisista kukista tehdyt, vaan dragées-karamelleista!
”Saa katsoa, vaan ei repiä!”
Ranska päivästä päivään 