”Ei, älä liiku. Tulen sinne. Varovasti, varovasti… astumatta kukkaistutusten päälle…
Ranskaa päivästä päivään: leikki – un jeu (lausutaan ʒö eli [ʒø])
kasvit
Sininen kissa
…vaikka itse asiassa kyse on sinisen hetken kissasta. Olipahan kumminkin aikamoinen mötkäle.
Ranskaa päivästä päivään: sininen hetki – l’heure bleue tai melkein osuvasti (vain väärä eläin kuvassa): entre chien et loup eli koiran ja suden välissä, tai vielä kanadanranskalaisittain: la brunante
Orjanlaakereita ovenpielessä
Orjanlaakerit eli piikkipaatsamat (houx, Ilex aquifolium) sekoitetaan usein misteleihin, mutta kyseessä on ihan eri kasvi ja sillä on myös eri merkitys: orjanlaakerilla on piikikkäät lehdet ja punaiset marjat, eikä sen alla pussailla.
Sen sijaan tarina kertoo, että Maria ja Joosef piileskelivät vastasyntyneen Jeesus-lapsen kanssa orjanlaakeripensaassa, joka suojeli heitä vastasyntyneitä juutalaislapsia etsiskeleviltä Herodeksen sotilailta. Kiitoksena suojeluksesta Maria siunasi apunsa antaneen puskan ja teki siitä ikivihreän kuolemattomuuden symbolin. Vanhemmat tarinat liittyvät druideihin ja keijuihin, mutta kun niillä ei ole sen kummempaa joulullista sanomaa, niin niitä ei tällä kertaa lasketa.
Koristella orjanlaakereilla sen sijaan voi ihan mitä tahansa kauppojen sisäänkäynneistä torien vihanneslaareihin.
(Ehkä ainakin suomenkielinen sekaannus johtuu nimestä: misteli kuullostaa kivalta, mutta orjanlaakeri… Niin, kumpia sitä haluaisikaan jouluunsa tunnelmaa tuomaan?)
Mistelit mukaan
Mistelit (le gui, Viscum album; kuvassa) ja orjanlaakerit eli piikkipaatsamat kuuluvat myös ranskalaiseen jouluun, ja molempia myydään nyt kukkakaupoissa ja kaduillakin. Misteli on siis tämä valkomarjainen, jonka alla saa pussata. Ei sen toisen (josta huomenna lisää).
Pyhäinmiestenpäivänä
Lourmarin, Provence
Pyhäinmiestenpäivä eli la Toussaint on Ranskassa oikealla paikallaan marraskuun 1. päivä. Silloin (tai sitä ennen tai sen jälkeen) käydään haudoilla, pestään hautakivet ja parhaalle paikalle asetetaan pullea krysanteemipuska. Niitä on monen värisiä: on keltaista, bordeaux’n punaista (eli viininpunaista), valkoista, oranssia… melkein mitä vain.
Pyhäinmiestenpäivä onkin hyvä aika vierailla ranskalaisilla hautausmailla, lepäsi niillä omia rakkaita tai ei. Suomessa Pyhäinpäivä siirrettiin sunnuntaille vuonna 1955, ja sen mukaan eletään edelleen. Eli suomalaisittain ehtii vainajia vielä muistaa, jos tämä päivä jää jostain syystä väliin.
Huomenna onkin sitten kuolleitten sielujen päivä (jour des ames/fête des morts), josta oli maininta jo pari vuotta sitten, joten tällä kertaa ei siitä sen enempää.
Siellä, missä…
…Ranskan vallankumouksen aikaan giljotiini katkoi noin kolmeltasadalta ihmiseltä päät, halailevat nykyään nuoret rakastavaiset. Bordeaux’n Place Gambetta on muutettu vehreäksi keitaaksi, jonka keskellä unohtuu paitsi verinen historia, myös ympärillä pauhaava liikenne.
Viimeiset auringonkukat
Kun muualla ovat auringonkukat jo nuupahtaneet tältä vuodelta, kukkivat ne Pays de la Loiren alueella vielä täyttä häkää. Ainakin vielä vähän aikaa…
