Herra Kissa kävi täällä

Näitä leveästi hymyileviä kissoja näkee siellä täällä Pariisin seinämissä. Kuten Boulevard Périphériquella eli Pariisin kehätien varressa. Herra Kissan eli M. Chat’n takaa paljastuu ranskalais-sveitsiläinen graffititaiteilija Thoma Vuille, ja hänen kissojaan löytää paitsi Pariisista, myös ainakin Orleansista, Kosovosta, Bosnia-Hertsegovinasta, Sarajevosta, Belgradesta, Vietnamista ja New Yorkista.

Ranskaa päivästä päivään: graffiti – un graffiti

Helatorstaina

Helatorstain suomenkielinen nimi ei sano useimmille oikeastaan mitään. Ranskaksi se on Ascenscion, joka antaa jo vinkkiä: on siis kyse Jeesuksen taivaaseen astumisen päivästä. Joka on sekä Suomessa että Ranskassa yleinen pyhäpäivä. Mikä toisaalta ei tarkoita, että koko yhteiskunta yhtäkkiä pysähtyisi, mutta postit ja pankit ja valtion virastot ainakin tuppaavat olemaan kiinni, samoin monet kaupat.

Yllä oleva kuva ei nyt varsinaisesti esitä taivaaseen astumista, mutta onhan se Jésus siellä kumminkin. Työläisten ympäröimänä, sillä kyseinen (ja melkoisen komea, eikö totta?) lasimaalaus löytyy Saint-Brieucin (lausutaan ”san brijö” eli sɛ̃.bʁi.jø) työläiskaupungin kauniista katedraalista Pohjois-Bretagnesta.

Ranskaa päivästä päivään: helatorstai – l’Ascension (lausutaan ”lasansion” eli [asɑ̃sjɔ̃])

Jotakin tuttua Pariisin metrossa

…tai ainakin metrokäytävillä. Petit Palais’ssa on esillä Paris 1900 -näyttely, josta löytyy tämä kaikille suomalaisille tuttu Albert Edelfeltin näkemys pariisilaisesta puistopäivästä. Näyttely on avoinna elokuun 17. päivään saakka.

Ranskaa päivästä päivään: näyttely – une exposition (lausutaan ”eksposižion” eli [εkspozisjɔ̃])

Pilaritaidetta

Niin, miksipä ei maalattaisi ruosteisten pilarien alaosia? Tai vaikka keski- ja yläosiakin?

Ranskaa päivästä päivään: pilari – un pilier (lausutaan ”pilie” eli [pilje])

Sarjakuvan edeltäjä

Ruutuja ja kertomuksia, ideahan on sama, tässä vain ikkunoihin toteutettuna. (Mitä nyt puhekuplat puuttuu…)

Ranskaa päivästä päivään: lasimaalaus – le vitrail

Toisenlaisia merimiestauluja

Paikalliskulttuuri näkyy myös (paikallis)taiteessa. Bretagnessa teemana on lähes aina meri.

Pisutaulu

…erään ravintolan vessassa. ”Mutta niinhän kaikki tekevät!”

Kun pysäköintipaikat eivät riitä

…parkkeerataan tien varteen. Molemmin puolin (kyllä siitä keskeltä mahtuu). Vaikka oltaisiin vuoristoisilla teillä – sillä mitä muutakaan voitaisiin tehdä? Ei kai tänne asti huvikseen olla ajettu!?

Tämän nimenomaisen paikan suosion salaisuus taitaa olla paitsi kauniit Les Alpilles -maisemat ja ihana kevätsää, myös vuoren sisään rakennettu multimediateatteri. Aiheena tällä kertaa Monet, Renoir ja Chagall ja matkat Välimerelle. Lisätietoa täältä. (Juu, on näkemisen arvoinen!)

Katoava talo

Lunel, Hérault (34)

Vielä hetken aikaa saamme ihailla tätä (kulahtaneen) kerrostalon päädyssä olevaa mainiota seinämaalausta. Sitten se taitaa kadota. Vieressä oleva samanlainen talo on jo historiaa, ja uudet (ja hyvä on, nätimmät ja matalammat) talot ovat nousseet sen tilalle.

Talon pääty

Bouches-du-Rhône (13)

Kun talon päädyssä on kerran runsaasti tyhjää pintaa, niin miksipä ei maalata siihen vaikkapa maisema? (No hyvä on, ei se ihan tavallinen talo ole, vaan majatalo, mutta kumminkin! Kuvan voi klikata hiukan suuremmaksi.)

Muistiinpanoja museossa

Musée Arles Antique on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia gallo-romaaniselta ajalta peräisin olevia patsaita, mosaiikkeja, arkiesineitä ja koruja, jotka on löydetty paitsi kaupungista, myös sitä myötäilevästä Rhône-joesta. Lisätietoa, aukioloajat ja sijainti löytyvät täältä.