ikkunassa

Pikkuhiljaa hyvä tulee, linnunpesäkin

linnunpesaPetit à petit, l’oiseau fait son nid. *

– ranskalainen sanonta

…joka tarkoittaa, jotta pikkuhiljaa teki lintu pesänsä. Ja pikkuhiljaa on hyvä opiskella myös ranskan kieltä, vähän kerrallaan ja koko ajan sanavarastoa kartuttaen. Kuvassa joka tapauksessa lehtokertun, ranskaksi fauvette des jardins, pesä.

Ranskaa päivästä päivään: pesä – un nid (lausutaan ”ni”)

*linkin takaa löytyy lausuntaohjeet sekä sama sanonta myös muilla kielillä!

Pelottomat polkijat

tourdefrance_kirjatRanskan ympäriajo eli le Tour de France on taas täydessä vauhdissa. Niin täydessä, että onnettomuuksiltakaan ei ole vältytty.

Tämänvuotinen kisa alkoi Hollannista, jatkui läpi Belgian, ja vasta nyt aletaan sitten kiertää Ranskaa. Mutta ihan täydellistä kierrosta ei tapahdu. Välillä hypätään lentokoneeseen, autoon ja bussiin, mutta eri puolilla Ranskaa joka tapauksessa poljetaan.

Suomalaista katsojaa/lukijaa ilahduttaa aina, kun kisan peloton kärki ilmestyy televisioruutuihin.

Ranskaa päivästä päivään: pääjoukko – le peloton (lausutaan ”pöloton” eli  /p(ə)lɔtɔ̃/, kuuntele täällä)

Parturin merkki

jp0315parturiLuulisi, että puna-valko-siniraidallinen parturin merkki olisi alunperin Ranskasta, mutta ei. Näitä värejä on käytetty pyörivissä parturintolpissa lähinnä Yhdysvalloissa, muualla tavallisempi väritys on punavalkoinen.

Parturintolppien historia juontaa kuitenkin keskiajan Eurooppaan. Wikipedian mukaan parturit toimittivat tuolloin myös pieniä kirurgisia leikkauksia ja hampaiden poistoa, ja tolppien ympärille kietaistiin veriset liinat.

Vuonna 1163 parturit ja kirurgit erotettiin toisistaan Ranskan Toursissa, ja vuoden 1210 tienoilla Pariisissa sovittiin, että selvyyden vuoksi kirurgit käyttävät pitkää ja etenkin armeijan leivissä palvelleet parturi-kirurgit lyhyttä takkia.

Vaikka trikolori onkin erityisesti amerikkalaisten parturiliikkeiden väri, näkyy noita siis joskus myös Ranskassa. Värien symboleiksi sanotaan seuraavaa: sininen viittaa salonkiin, valkoinen liinoihin ja punainen vereen, joskin Yhdysvalloissa väritys saattaa viitata ihan vaan Ranskaan ja siten parturipuotien alkuperään.

Ranskaa päivästä päivään: parturintolppa – enseigne de barbier / coiffeur, poteau de barbier (lausutaan ”anseñ dö barbje / kuafför, potoo dö barbje” eli  /ɑ̃sɛɲ/)

Kuinka kauas kestää maatua

jp0115opetustaulu…meressä?

Muutama esimerkki: vessapaperirulla 2–4 viikkoa, puuvillahanska 1–5 kk, puuvillanaru ja tulitikut 3–14 kk, tupakantumppi, biovaippa ja villahanska 1–3 vuotta, maalattu puu 13 vuotta, metallitölkki 50 vuotta, polystyreenistä valmistetut poijut 80 vuotta, alumiini ja patterit 200 vuotta, kertakäyttövaipat, tamppoonit ja muoviastiat 400–450 vuotta ja nailonista valmistetut onkisiimat ja verkot 600 vuotta.

Noin niin kuin pienenä tietoiskuna satunnaisessa ranskalaisessa venesatamassa.

Ranskaa päivästä päivään: maatua – décomposer (lausutaan  /dekɔ̃poze/, kuuntele täällä)

Ale ennen alea

ma0115kirjatVaikka alennusmyyntejä rajoitetaankin viranomaisten puolesta, ovat esimerkiksi joululahjakirjat olleet reippaassa alennuksessa jo pitkään.

Tällä kertaa saisi vakoilusitaatteja jokaiselle päivälle sekä kirjallisuuden historiaa vitosella, kasvikirjan viidellätoista ja designia kuudellatoista eurolla. Ja paljon muuta.

Ranskaa päivästä päivään: kirja – un livre (lausutaan  /livʀ/)

Jälkimainingeissa

ma0115noussommescharlieUutiset ovat olleet näinä päivinä melkein pelkkää Charlie Hebdoa ja sen jälkeisiä tapahtumia, eikä niihin ole kauheasti enää lisättävää.

Mutta sen verran täytyy todeta, että paljon parjattu presidentti Hollande osoitti valtiomiesmäisyyttä ja poliittista pelisilmää järjestämällä rauhanmarssin sotahuutojen sijaan – voi vain kuvitella, mikä olisi tilanne jos Sarkozy olisi edelleen presidenttinä – ja siten sulkemalla monet suut. Kun miljoonat ranskalaiset – kristityt, muslimit, juutalaiset, ateistit – marssivat yhdessä terrorismia vastaan, joutui useampikin poliitikko ei vain Ranskassa vaan maailmalla miettimään kahdesti sanojaan.

Puheenaiheena tapahtumat ja siihen johtaneet asiat tulevat olemaan tapetilla vielä pitkään. Mihin suuntaan keskustelu lähtee, määrittynee osin ylihuomenna, kun Charlie Hebdo ilmestyy miljoonapainoksena ja maailmanlaajuisesti. Toivoa täytyy, että sananvapautta osataan käyttää rakentavasti.

Ranskaa päivästä päivään: sananvapaus – liberté d’expression

Päivän puheenaihe

ma0115hebdo…on satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen tehty isku, jossa kuoli ainakin kaksitoista ihmistä. Mediassa tapahtunutta kutsutaan teurastukseksi ja – asiasta vielä yhtään sen enempää tietämättä – terroristi-iskuksi. No, oli tapahtumasta kuka tahansa vastuussa, on se tuomittava.

Kuva on parin vuoden takaa, mutta antaa käsityksen satiirilehden ronskihkosta tyylistä. Tänä aamuna satuin käymään kioskissa ja silmiini osui lehden tuorein numero. Se kuvaa tietäjä (kirjailija) Michel Houellebecqia, jonka niin ikään tänään ilmestynyt tulevaisuusromaani islamisoituneesta Ranskasta on nostanut melkoisen äläkän.

Ranskaa päivästä päivään: satiiri – satire (lausutaan  /satiʀ/)

Joululauluvallankumous

1214lapasetJouluun on enää reilu viikko. Ranskalaiset kylät ja kaupungit on koristeltu joulutunnelman mukaisesti, ja kaupoissa riittää vilskettä. Kaduilla raikaavat amerikkalaiset joululaulut, joskus mukaan mahtuu joku ranskankielinenkin.

Entä jos tehtäisiin joululauluvallankumous? Että jos englanninkielisten sekaan mahtuisikin saksalaisia, italialaisia, espanjalaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia, ukrainalaisia, venäläisiä, suomalaisia ja muun kielisiä lauluja? Onhan niitä joululauluja, linkkien takaa löytyy muutama.

Ranskaa päivästä päivään: joululaulu – chant de Noël (lausutaan ”šan-de-noel”)

Charcuterien salaatit

ma1214salaatit

Bonnes Fêtes, eli hyvää juhla-aikaa!

Jos tarkkoja ollaan, charcuterie-liikkeet myyvät nk. lihajalosteita (pääosin possua), kuten kinkkua, makkaraa, leikkeleitä, pateita, terriinejä, jne. Mutta usein niistä löytyy paljon muutakin, kuten valmisruokia, suolaisia piirakoita sekä erilaisia salaatteja. Eikä kyseessä ole mitkään teolliset pöperöt, vaan myymälän omassa keittiössä tehdyt herkut.

Charcuteriet ovatkin mainio paikka tutustua ranskalaiseen kotiruokaan, jollei saa kutsua perheen pöydän ääreen. Tarjolla voi olla vaikka perunagratiinia, paellaa tai burgundinpataa. Asiakkaisiin kuuluu myös paljon vanhuksia, jotka eivät ryhdy kokonaista kattilallista tai vuoallista yhtä ihmistä varten valmistamaan, mutta jotka haluavat nauttia hyvästä ruoasta.

Tässä jouluisesti koristellussa charcuterien ikkunassa on toinen toistaan houkuttelevampia salaatteja esillä. Hyviä? Totta vie!

Ranskaa päivästä päivään: charcuterie (lausutaan ”šarkytrii” eli /ʃaʀkytʀi/) – lihajaloste, lihajalosteita myyvä kauppa, delicatessen-puoti

Kukka, pukki ja artesaani

ma1214artisanatHuomasin heti, että pelkkien jouluaiheisten kuvien päivittäminen ei ole minua varten. Joten joulukukan ja -pukin sijaan kamerani tarkensi niiden takana olevaan kylttiin, joka mainostaa, että tämä kukkakauppias on artesaani, siis käsityöläinen. Eli ammattilainen.

Ranskassa se ei tarkoita pelkästään jotakin pientä puoliksi harrastusmielessä puuhastelevaa tai jotakin entisaikaista. Päinvastoin. Käsityöläisyyden arvostuksesta kertoo myös parhaillaan televisiossa pyörivä mainosspotti, joka nostaa ammattitaidon positiivisesti esiin. Vastaisku koneistuvalle maailmalle!

Aiheesta lisää täällä, ja YouTubesta löytyy yksi tv-spotti, ja täältä toinen.

Ranskaa päivästä päivään: un artisan (lausutaan  /aʀtizɑ̃/) – käsityöläinen, ammattimies, artesaani

Joulusuklaata Lyonin praliineilla

ma1214joulusuklaaJouluun kuuluu suklaa. Se voi olla vaikka tällainen kuvassa oleva levy, joka pirstotaan palasiksi puisella vasaralla. Ruusunpunaiset sattumat eivät ole ruusun terälehtiä, vaan Lyonin praliineja.

Lyonin praliinit ovat vaaleanpunaiseksi värjätyllä sokerikuorrutuksella päällystettyjä manteleita, jotka keksi 1600-luvulla marsalkka César du Plessis-Praslinen kokki Clément Jaluzot. Alkuperäisen reseptin mukaisia praslineja valmistaa Maison Mazet tuotenimillä prasline Mazet tai prasline de Montagris.

Praline voi tarkoittaa myös suklaakonvehteja, joista erotuksena Lyonin praliineista käytetäänkin nimeä pralines roses de Lyon.

Ranskaa päivästä päivään: suklaa – le chocolat (lausutaan ”šokola” eli  /ʃɔkɔla/)

Joulua kohti

ma301114joulukirjatJoulua kohti mennään. Siitä ovat jo viikkojen ajan muistuttaneet kaduille ja kauppojen ikkunoihin ilmestyneet jouluvalot ja -koristeet sekä supermarkettien näkyvimmälle paikalle rakennetut joulusuklaavuoret.

Kirjakaupan ikkunasta bongaamani adventtikalenterikirjat lupaavat 25 erilaista askaretta ennen joulua. Mukana on reseptejä ja askarteluohjeita, toisessa kirjassa jopa kokonaisen seimen teko-ohjeet 24 seimihahmon kera. Puuhaan ryhdytään koko perheen voimin, ja materiaalitkin tulevat kirjan mukana. Ei hullumpi idea niiden trendilelukalenterien sijaan?

Vaikka kyseessä onkin adventtikalenterit, ne eivät suinkaan ala tänään, vaan vasta huomenna. Kahdeskymmenesviides luukku avautuu ranskalaisen joulun aamuna eli meikäläisittäin jouluaamuna, jolloin takan edustalle laitettuihin kenkiin on ilmestynyt joululahjoja.

Tällä kertaa ajattelin tehdä blogistakin pienen joulukalenterin. Seuraavat merkinnät ovatkin siis jouluaiheisia. Hyvää ensimmäistä adventtisunnuntaita, siis!

Ranskaa päivästä päivään: adventti – l’Avent (lausutaan ”l’avan” eli [avɑ̃])