Normandian silta

Normandian silta eli le Pont de Normandie on Seinejoen ylittävä vinoköysisilta, joka yhdistää Le Havren Honfleuriin. Ja kun sillä ajetaan niin näyttää tältä! Itse asiassa siltoja on kaksi, ja molemmat ovat häkellyttävän jyrkkiä. Valmistuessaan vuonna 1995 Normandian silta löi aikaisemmat korkeusennätykset, mutta muutaman vuoden päästä rakennettiin taas korkeampia. On meillä ihmisillä huvit. Maisemat olisivat komeat, jos niitä ehtisi katsoa.

Muita ranskalaissiltoja löytyy tämän tägin takaa.

Ranskaa päivästä päivään: Normandia – la Normandie (lausutaan ”normandi”)

Sotilaan logiikka

”Kyllä me siitä mahdutaan!”

Nämä taisivat olla sekä saksalaisten panssarimiesten että amerikkalaisten sotilaskuormuriajajien viimeiset sanat. Molemmat yrittivät ajaa läpi tästä roomalaisten 2000 vuotta sitten rakentamasta porttisillasta Etelä-Ranskassa. Sillä seurauksella tietenkin, että portit sortuivat. Ranskalaiset pääsivät jälleen korjaustöihin, kun sekä valloittajat että vapauttajat lähtivät koteihinsa.

Tämän sillan voisi nähdä toisellakin tapaa. Sillä siinä kohtaa kolme imperiumia tavoitellutta kansaa. Roomalaiset valloittivat maailmaa ja rakensivat teitä, vesijohtoja ja rakennuksia, joista moni on edelleen käytössä. Sitä vastoin natsit ja amerikkalaiset ovat erikoistuneet tuhoamaan. Ihmisiä, rakennuksia, infrastruktuuria, kulttuuria. Luontoa. No, kukaan ei ole toistaiseksi kyennyt maailmaa valloittamaan, ja viimeisinkin yrittäjä joutunee haavestaan pian luopumaan.

Ranskaa päivästä päivään: roomalainen – romain, -e (lausutaan ”romän” eli [rɔmε̃, εn])

 

Pont du Gard talviasussa

Roomalaisten pari tuhatta vuotta sitten rakentama akveduktisilta, le pont du Gard, on eteläisen Ranskan tärkein nähtävyys. Sen varjoon jäävät niin Avignonin Paavien palatsit kuin Arlesin ja Nîmesin amfiteatteritkin. Joitakin vuosia sitten alueelle oli vapaa pääsy, ja vain pysäköinnistä ja museovierailuista täytyi erikseen maksaa. Mutta nyt asia on käännetty päälaelleen, ja pysäköintimaksuun sisältyy museovierailut ja kaikki.

Oli kuinka hyvänsä, paikan päälle kannattaa mennä. Silta hämmästyttää koollaan ja kauneudellaan, molemmista välittyy valokuvissa vain aavistus. Milloinko mennä? Milloin vain. Näin talvisaikaan valo on tosin kauneimmillaan.

Ranskaa päivästä päivään: silta – le pont

Rochefort-Martroun sillat 1 ja 2

Kyllä, siellä se taas on, vasemmalla, Rochefortin kuuluisa kaapelisilta. Autolla kuitenkin jos ollaan matkassa, käytetään tätä uudempaa Viaduc de Martrou -siltaa, jonka ali pääsevät erilaiset paatit ilman sen kummempia sählinkejä. Jos puolestaan kaupunkiin haluaa ajaa, käännytään tästä risteyksestä oikealle.

Martroun pikatieviadukti on muuten yllättävän uutta tekoa, se rakennettiin vuosien 1989 ja 1991 välillä. Sitä ennen ei toki turvauduttu 1800-luvun kaapelisiltaan, vaan näiden kahden välissä oli nostosilta, pont levant, joka kuitenkin purettiin vuonna 1967. Viadukti on autoilijoille ilmainen (kävelijöillä ei sinne asiaa olekaan), ja sillä pääsee kätevästi Charentejoen yli. Ollaan siis läntisessä Ranskassa, Poitou-Charentesin alueella.

Kaapelisilta tavalliselta sillalta nähtynä

Siellä se on! Charentejoen ylittävä Rochefort-Martroun kuljetussilta, eli ranskalaisittain pont transbordeur de Rochefort / Martreu. Melkein meni ohi, mutta nappasinpa kuitenkin kuvan blogia varten.

Kyseinen silta, josta tässä näkyy vain yläosa, on rakennettu vuosien 1898 ja 1900 välillä. Sen on suunnitellut kaapelisiltoihin erikoistunut ranskalaisinsinööri Ferninand Arnodin (1845–1924). Silta on kertaalleen hylätty, mutta kunnostettu uudestaan vuonna 1994, ja nykyään se kuuluu kansallisiin monumentteihin (Monument historique).

Silta on edelleen käytössä turistiaikana huhtikuusta marraskuun puoliväliin ja kuljettaa lähinnä kevyttä liikennettä ja tavallisia taapertajia. Eikä siis suinkaan tuossa yläpalkissa, vaan vaijerien varassa liikkuvasssa vaunussa aivan veden rajassa… Tekniikka on melkoinen! Tai melkoisen hankala…

SIllan viralliset sivut löytyy täältä ja videopätkä esimerkiksi täältä.

Tintti ja Saint Nazaire

Muutamaa minuuttia myöhemmin… ”Joko, kapteeni, te kerrotte mihin me oikein olemme matkalla?”
”Saint Nazaireen!”

Länsi-Ranskassa sijaitseva satamakaupunki Saint Nazaire on tunnettu paitsi laivavarustamoistaan ja siitä, että liittoutuneet pommittivat kaupungin tuusannuuskaksi toisen maailmansodan lopulla, myös sarjakuva-albumista Tintti ja Seitsemän kristallipalloa (Les sept boules de cristal).

Vaikka kaupunki on sittemmin rakennettu uudestaan, ei se ehkä ole ensimmäisenä kenenkään vierailulistalla… paitsi Tintti-fanien! Tämä sarjakuvaruutu löytyy kaupunkiin johtavan tien varrelta, ja lisää löytyy sieltä täältä tärkeistä paikoista. Kaiken kaikkiaan kuusi isoa sarjakuvaruutua on asetettuna eri puolille kaupunkia. Seuraa Tintti-reittiä, tai jos et pääse paikan päälle, pääset virtuaaliretkelle tämän uutispätkän avulla.

Antigone sivusta päin

Antigone, Montpellier (34)

Vielä yksi kuva Montpellieristä, Lez-joen varrelta. Nämä talot ovat osa 70-luvun loppupuolella rakennettua uusklassista Antigonen kaupunginosaa, jonka arkkitehtina on pääosin toiminut katalonialainen Ricardo Bofil. Alueelta löytyy kauppoja, asuntoja, hotelleja sekä Montpellierin olympiauimahalli.

Ludolux Pont du Gardilla

Tulen, valon, musiikin, videokuvan ja tietenkin ilotulitusten tahdissa muuttui Pont du Gardin 2000-vuotias silta milloin joeksi, milloin taloiksi, milloin se oli romahtamaisillaan ja milloin sen kaaret muodostuivatkin ihmisistä. Groupe F:n Ludolux-kilvoittelun viimeinen näytös nähtiin eilen illalla Pont du Gardin sillalla. Tähdet tuikkivat kilpaa iltulitusten kanssa ja sammakot koittivat kurnuttaa yhä kovempaa saadakseen nekin äänensä kuuluviin.

Groupe F:n kesäohjelma löytyy heidän sivuiltaan, mene katsomaan, jos kohdalle osuu! Kuten Versaillesiin, tai Ranskan kansallispäivänä esimerkiksi Arlesiin tai Nantesiin.

Ja onnea vielä kaikille isille, tänään vietetään ranskalaista isänpäivää!

Pont Neufin naiset

Pariisin uusi silta (Le pont Neuf) on nykyään sen vanhin. Sille sijoitettu elokuva ei kuitenkaan ole kuvattu paikan päällä, vaan eteläranskalaisessa suomaisemassa. Harmi vaan, ettei jälkimmäisestä ole jäljellä kuin rauniot.