joulu

Kuninkaiden torttu

ma0115galettedesroisTänään loppuu joulu, ja sen kunniaksi syödään kuninkaiden torttua (galette des rois). Valittavana on kahden täytevaihtoehdon välillä: frangipanea eli mantelitahnaa tai omenahilloa. Eteläranskalaisilla on lehtitaikinaisen tortun lisäksi myös pullamainen, sokeroiduilla hedelmillä koristeltu gâteau des rois.

Kotona torttu leikataan niin moneen osaan kuin syöjiä on, ja perheen nuorin kertoo pöydän alta kuka saa kulloinkin ottaa palan. Se, jonka hampaisiin osuu keraaminen hahmo eli fève, on päivän kuningas ja saa valita kuningattarensa. Tai toisin päin.

Nykyään fèvet ovat myös keräilykappaleita, ja onpa näillä fabofiileillä oma yhdistyksensäkin. Blainin pikkukaupungissa Nantesin lähellä 20 000 fèven kokoelma on puolestaan päässyt museoon.

Harrastuksen ymmärtää hyvin, sillä torttuun piilotetut esineet ovat usein hyvin hauskoja. Ne voivat esittää mitä tahansa kauniista arlesittaresta macaron-leivokseen ja pelikaanimekaanikosta jalkapallolegenda Zinédine Zidaneen. Ja onpa hampaisiin saattanut kalahtaa giljotiinikin, joita piilotettiin kuninkaiden torttuun Ranskan vallankumouksen 200-vuotisjuhlien kunniaksi!

Mutta yksi jää aina ilman. Nimittäin Ranskan presidentti, joka ei saa leikkiä kuningasleikkiä. Siksi Élysée-palatsiin tuodaankin fèvetön ja kruunuton, mutta sitä vastoin jättimäisen kokoinen kuninkaiden torttu.

Ranskaa päivästä päivään: loppiainen – Épiphanie (lausutaan [epifani])

Joululauluvallankumous

1214lapasetJouluun on enää reilu viikko. Ranskalaiset kylät ja kaupungit on koristeltu joulutunnelman mukaisesti, ja kaupoissa riittää vilskettä. Kaduilla raikaavat amerikkalaiset joululaulut, joskus mukaan mahtuu joku ranskankielinenkin.

Entä jos tehtäisiin joululauluvallankumous? Että jos englanninkielisten sekaan mahtuisikin saksalaisia, italialaisia, espanjalaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia, ukrainalaisia, venäläisiä, suomalaisia ja muun kielisiä lauluja? Onhan niitä joululauluja, linkkien takaa löytyy muutama.

Ranskaa päivästä päivään: joululaulu – chant de Noël (lausutaan ”šan-de-noel”)

Kiipeilevät pukit

jp1214pukitRanskalaiseen joulukoristeluun kuuluvat myös katolle kipuavat joulupukit. Lapsiperheissä suositaan pikkupukkeja, mutta yritykset näyttävät odottavan isompia lahjoja… Toivottavasti savupiiput ovat tarpeeksi suuria!

Ranskaa päivästä päivään: kiivetä – grimper (lausutaan ”grämpe” eli /gʀɛ̃pe/)

Charcuterien salaatit

ma1214salaatit

Bonnes Fêtes, eli hyvää juhla-aikaa!

Jos tarkkoja ollaan, charcuterie-liikkeet myyvät nk. lihajalosteita (pääosin possua), kuten kinkkua, makkaraa, leikkeleitä, pateita, terriinejä, jne. Mutta usein niistä löytyy paljon muutakin, kuten valmisruokia, suolaisia piirakoita sekä erilaisia salaatteja. Eikä kyseessä ole mitkään teolliset pöperöt, vaan myymälän omassa keittiössä tehdyt herkut.

Charcuteriet ovatkin mainio paikka tutustua ranskalaiseen kotiruokaan, jollei saa kutsua perheen pöydän ääreen. Tarjolla voi olla vaikka perunagratiinia, paellaa tai burgundinpataa. Asiakkaisiin kuuluu myös paljon vanhuksia, jotka eivät ryhdy kokonaista kattilallista tai vuoallista yhtä ihmistä varten valmistamaan, mutta jotka haluavat nauttia hyvästä ruoasta.

Tässä jouluisesti koristellussa charcuterien ikkunassa on toinen toistaan houkuttelevampia salaatteja esillä. Hyviä? Totta vie!

Ranskaa päivästä päivään: charcuterie (lausutaan ”šarkytrii” eli /ʃaʀkytʀi/) – lihajaloste, lihajalosteita myyvä kauppa, delicatessen-puoti

Dingeling-joulukuusi

ma1214joulukuusiEräällä kadulla oli jokaisen myymälän edustalla tällainen dingeling-joulukuusi. Niin, kukapa sanoi, että koristeiden pitäisi olla vain ikkunoissa tai päitten yllä!

Ranskaa päivästä päivään: joulukuusi – l’arbre de Noël (lausutaan ”larbr dö noel”)

Joulutorimökki

ma1214chaletJoulutorien puiset myyntimökit ovat jotakuinkin saman näköisiä eri puolilla… Eurooppaa? Miltähän ne mahtavat näyttää vaikkapa Etelä-Amerikassa tai Aasiassa? Onko muualla edes koko joulutoriperinnettä?

No, Ranskassa kumminkin on. Kuuluisimmat joulutorit löytyvät Strasbourgista Alsacesta, Pariisin Champs-Élysées’ltä ja Aix-en-Provencesta Provencen sydämestä. Tämä kuva ei ole yhdestäkään niistä, vaan Marseillesta. Joulutunnelmaa? No jos oikein etsii… Mutta sitä vastoin kannattaa käydä katsomassa Marseillen santon-seimihahmotori eli Foire aux santons, joka on se alkuperäisistä alkuperäisin.

Ranskaa päivästä päivään: (joulutori)mökki/myyntikoju – un chalet (de Noël) (lausutaan ”šale” eli  /ʃalɛ/)

Jouluseimi ja minne sen saa rakentaa

ma1214jouluseimiJouluseimi taitaa olla sitä ranskalaista joulutunnelmaa aidoimmillaan. Ei hössötystä, ei tekopirteitä joululauluja… Vaan kirkon hiljaisuus… kaupungintalon aula… turisti-infon tilat… ja seimimaailma, josta kukin voi tehdä haluamansalaisen. Provencessa jouluseimeen kuuluu koko ympäröivä maalaismaisema asukkaineen, kun taas pohjoisemmassa keskitytään itse asiaan. Tarkkasilmäinen huomaa, että tämä kuva on vanha. Miten niin? Koska Jeesus-lapsi laitetaan (yleensä ainakin) seimeensä vasta sitten kun hän on syntynyt, eli joulupäivänä!

Ja sitten päivän ”hullu maailma” -uutiset. Länsi-Ranskan Vendéessa kiistellään siitä, saako yleisneuvoston (Conseil général) aulaan rakentaa jouluseimeä, kuten aina ennenkin on tehty, vai ei. Ranskan vapaa-ajattelijain liiton mielestä ei, koska se on uskonnollinen tunnus valtiollisessa ja siis uskonnottomassa rakennuksessa, kun taas yleisneuvosto vastaa, että kyse on perinteistä ja kulttuurisista juurista, joita ei pidä katkaista vaikka tunnuksettomuuden (laïcité) lakia kunnioitetaankin. Peistä taitetaan yhä.

Erilaisia jouluseimiä ja laajoja jouluseimimaailmoja rakennetaan Ranskassa usein mm. kaupungintaloille, missä ne ovat suosittu nähtävyys. Jos joku sattuu olemaan Avignonin suunnalla, niin sieltä löytyy (ainakin vielä) oikein kuuluisa versio!

Ranskaa päivästä päivään: jouluseimi – une crèche de Noël (lausutaan ”kreš dö noel”) tai une crèche de la nativite