ihmiset

Taubira ja muita mielenosoituksia

Ranskassa eletään tällä hetkellä mielenkiintoisia aikoja. Tänään esimerkiksi oikeusministeri Christiane Taubira erosi virastaan, maanviljelijät pysäyttivät liikenteen eri puolilla maata (ei liity Taubiraan, sattuipa vaan samalle päivälle) ja taksikuskitkin ovat lakkoilleet näyttävästi. Lisäksi työttömyys on kääntynyt jälleen komeaan nousuun, kun 250 jää työttömäksi joka päivä. Hyvät uutiset: se on vähemmän kuin vuonna 2012!

Miksikö Taubira sitten erosi? Siksi, että hän päätti olla uskollinen itselleen ja arvoilleen. Joskus on yksinkertaisesti astuttava syrjään, jos muuten joutuisi tekemään oman mielensä vastaisia kompromisseja. Jokseenkin harvinaista, tällainen suoraselkäisyys, etenkin kun kyse on politiikasta. Ja aika tyylikkäästi Taubira lähtikin, nimittäin polkupyörällä!

Ranskaa päivästä päivään: erimielisyys – un désaccord (lausutaan [dezakɔʀ])

Edmonde Charles-Roux’n muistolle

Niin kai se on, että vuosi alkaa aina useilla kuolemilla. Jälleen pieni kunnianosoitus, un hommage, ja jälleen pari päivää myöhässä.

Toissapäivänä tämän maailman jätti nimittäin toimittaja-kirjailija Edmonde Charles-Roux, varsin kunnioitettavassa 95-vuoden iässä. Hänen vuonna 1966 ilmestynyt teoksensa Oublier Palerme palkittiin arvostetulla Goncourt-palkinnolla; suomeksi se on ilmestynyt nimellä Unohtakaa Palermo. Myöhemmin hänestä tuli Goncourt-palkintolautakunnan jäsen ja lopulta sen presidentti.

Mme Charles-Roux tuli tunnetuksi myös Ellen ja Voguen toimittajana – ja siitä, että hän jätti Voguen koska olisi halunnut mustan naisen lehden kanteen, tuloksetta. Hän jatkoi kuitenkin muodin parissa myös myöhemmin, ja kirjoitti mm. Coco Chanelin elämäkerran.

Ranskaa päivästä päivään: kirjailijatar – une romancière (lausutaan /ʁɔ.mɑ̃.sjɛʁ/)

Kunnianosoitus Michel Tournierille

Tämä ei nyt ole edes eilisen uutisia, vaan toissapäivän, mutta olkoon. Kunnianosoitus siis kirjailija Michel Tournierille, joka poistui keskuudestamme 91-vuoden iässä.

Yllä olevassa videossa Michel Tournier kertoo suhteestaan eläimiin: koska hän joutuu matkustamaan paljon, ei hänellä ole mahdollisuutta hankkia kissoja tai koiria – sillä mitäs niille silloin tehtäisiin kun on itse poissa – mutta sen sijaan hän katselee ja tarkkailee naapuruston eläimiä. Aika hieno ajatus! Eihän kaikkea tarvitse itse omistaa, eläimet ovat läsnä joka tapauksessa, jo heti ikkunan toisella puolella.

Keveitä multia hienolle kirjailijalle.

Ranskaa päivästä päivään: un hommage (lausutaan  /ɔmaʒ/) – kunnianosoitus

Michel Delpechin muistolle

Kuninkaantorttuja syötiin monessa ranskalaiskodissa eilen hiukan haikeissa tunnelmissa. Samana päivänä kun oli kerrottu 60- ja 70-lukujen rakastetun popparin, Michel Delpechin kuolemasta. Uutiset alkoivat suruviestillä, ihmiset lauloivat Depelchin suosituimpia lauluja ja muistelivat menneitä. Delpech’hän oli vielä suhteellisen nuori mies, 69-vuotias, mutta kurkkusyöpä koitui lopulta hänen kohtalokseen.

Tässä siis pieni näyte ranskalaisesta flirtistä rauhan ja rakkauden vuosilta. Minihameet ovat superminejä, mutta muuten tunnelma on aika ihanan viaton! Jos yllä oleva laulu ei ole tuttu, tämä sen sijaan saattaa olla, tulee aina välillä radiosta.

Ranskaa päivästä päivään: flirtti – un flirt (lausutaan ”flört”, kuuntele täällä)

Mitä alennusmyynti maksaa?

soldesKesä tietää alennusmyyntejä, ja on siis aika hyvien ja halpojen ostosten. Vai onko? Ovatko kaikki myyntiartikkelit oikeasti ihan vaan poistomyyntiä uusien edeltä vai vartavasten alennusmyyntiin valmistettu? Mikä on alennusmyyntivaatteen todellinen hinta – ja kenelle? Entä tiesitkö, että miehet käyttävät enemmän rahaa alennusmyynteihin kuin naiset? Eivät ehkä vaatteisiin, mutta tekniikkaan ja urheiluvälineisiin kyllä.

Muun muassa tähän kysymykseen vastaa ranskalainen Soldes – Tout doit disparaître* -dokkari, jonka voi katsoa täällä.

*Alennusmyynti – kaiken on kadottava

Ranskaa päivästä päivään: dokumenttielokuva – une documentaire (lausutaan ”dokumanter” eli /dɔkymɑ̃tɛʀ/)

200 vuotta Waterloosta

napoleonWaterloon taistelun 200-vuotisjuhla näyttää jäävän huomattavan vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi eräs 70 vuotta sitten tapahtunut maihinnousu. Napoleon eli ranskalaisemmin Bonaparte on joka tapauksessa ranskalaisten silmissä edelleen sankari, jota verrataan jopa Julius Caesariin. Ja saihan mies paljon aikaan. Muutakin kuin (maiden) valloituksia.

Eikä sitäkään voi kieltää, etteikö hänen elämäntarinansa olisi vähintäänkin kiehtova. Aika harvasta korsikalaisesta sotilaasta tulee Ranskan keisari, joka karkotetaan lähisaarelle, mistä hän karkaa ja palaa jalkapatikassa takaisin keisariksi, kunnes sitten häviää taistelun Waterloossa ja karkotetaan kauemmas kuin missä pippuri kasvaa.

Oli kuinka oli, Napoleon siis kärsi katastrofaalisen tappion Waterloossa Belgiassa 18. kesäkuuta 1815. Brittannialainen herttua Wellington voitti. Vaan kukapa enää muistaa Wellingtonia? Oliko se sittenkin niin, kuten myöhemmin on esitetty, että Wellington voitti taistelun, mutta Napoleon sodan…

Onpa muuten hauska huomata sellainenkin pieni juttu, että (kuten kuvasta huomaa) Napoléonin kutsuminen Napoléoniksi ei aiheuta kenellekään harmaita hiuksia tai herneitä nenään. Mutta annas olla, jos puhutaan nykyisistä poliitikkonaisista tai -miehistäkään etunimillä, siitä seuraa vähintäänkin haloo. Entäpä, jos etunimellä kutsumisen ottaisikin kunnianosoituksena? Napoleon, Najat ja Germaine!

Ranskaa päivästä päivään: Napoleon Bonaparte – Napoléon Bonaparte (lausutaan ”napoleon bonapart”, kuuntele täällä)

Vuosisadan vuorovesi

0315vuorovesiAuringonpimennyksen jälkeen Ranskassa ihmeteltiin vuosisadan vuorovesi-ilmiötä. No, ei nyt sentään ihan vuosisadan, sillä seuraava yhtä komea nähdään 18 vuoden kuluttua. Meri kumminkin katosi ja tuli takaisin erityisen suurella erolla tänä viikonloppuna, ja sitä saattoi ihailla sekä Englannin kanaalilla että Atlantin rannoilla. Päivän kuva on Mont Saint-Michelin luostarista laskuveden aikaan. Ei vuosisadan komeimpaan, vaan ihan tavalliseen. Hieno se on silloinkin.

Ranskaa päivästä päivään: vuorovesi – la marée (lausutaan ”maree” eli  /maʀe/)

Ranskan unohtunut rooli talvisodassa

0315plfinlande

Place de Finlanden bussipysäkki Pariisissa lyhyen matkan päässä Eiffel-tornilta. Tosin Suomen aukio on siellä lähetystön, ei talvisodan vuoksi…

Tänään vietetään talvisodan päättymisen päivää, ja vaikka se ei näy Ranskassa, se voisi näkyä kyllä. Sillä Ranskalla oli kuin olikin osansa Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa. Sanotaan jopa, että Ranskan apu Suomelle saattoi olla ratkaiseva rauhaa solmittaessa.

Ranska lähetti Suomelle aseita, taistelukoneita ja sotamateriaalia (sekä kenttäsairaalan ja kymmenen ambulanssia naispuolisine kuljettajineen!), ja tarkoituksena oli lähettää myös taistelujoukkoja – mikä saattoi vaikuttaa Stalinin kiinnostukseen allekirjoittaa pikaisesti rauhansopimus. Ranskassa hallitus puolestaan joutui hajoamaan, kun avunanto Suomelle ei onnistunut.

Pyyteettömästi suomalaisia ystäviäänkö Ranska sitten olisi tullut auttamaan? Tuskin. Ranska halusi pysäyttää kommunistit ja pitää sodan kaukana omilta rajoiltaan, sanotaan. No, kukapa sitä sotimaan ihan huvikseen haluaisikaan… Aiheesta on joka tapauksessa kirjoitettu kirjakin.

Täältä puolestaan löytyy reippaan tunnin pituinen talvisotadokkari ranskaksi.

Ranskaa päivästä päivään: Talvisota – la Guerre d’Hiver (lausutaan ”ger d’iver” eli  /gɛʀ/ +  /ivɛʀ/)

Pyöräilykausi on alkanut

jp0315pyorailijat

Mistäkö tietää, että on kevät? Siitä tietenkin, että fillaristit ovat jälleen tien päällä. No hyvä on, vakavimmat harrastajat taitavat pyöräillä kesät talvet, ainakin jos ei lumessa tarvitse rämpiä.

Alkukevät tai lopputalvi, kummin sitä haluaakaan kutsua, tarkoittaa myös ensimmäisiä pyöräkilpailuja. Juuri nyt on menossa Pariisi–Nizza-ajo eli Paris-Nice 2015 (tai tuttavallisemmin ”course au soleil” eli aurinkoon ajo).

Kilpailua voi seurata myös suorana televisiolähetyksenä. Ja ihan mielellään seuraakin, sillä vaikka ei pyöräilystä ymmärtäisi muuta kuin polkemisen, näyttää televisio kauniita maisemia helikopterista käsin ja esittelee kylien ja kaupunkien kauneimmat nähtävyydet.

Ranskaa päivästä päivään: pyöräily – le cyclisme (lausutaan ”siklism”)

Naistenpäivänä

jp0315hidalgo

Pariisi

Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi esittelen teille Pariisin pormestarin, Anne Hidalgon. Viime vuonna pormestarinpaikasta kilpaili yllättäen kaksikin naista, sosiaalidemokraattien Anne Hidalgo ja UMP:n eli paikallisen Kokoomuksen Nathalie Kosciusko-Morizet eli tuttavallisemmin NKM.

Kiivaan taiston jälkeen Hidalgo vei potin, ja Pariisi sai paitsi naisen, myös maahanmuuttajan pormestarikseen. Espanjalaissyntyisellä Hidalgolla on kaksoiskansalaisuus.

Huhujen mukaan rouva pormestari on myös nykyisen presidentin entinen rakastajatar ja tämän aviottoman lapsen äiti. Mutta kuten sanottu, ne ovat vahvistamattomia, joskin sinnikkäitä, huhuja.

Ranskaa päivästä päivään: nainen – une femme (lausutaan  /fam/)

Melojat

jp0215canoeBlogi on päivittynyt viime aikoina perin harvoin, josta syytettäköön blogistiin iskenyttä lorvikatarria. Siihen ei auta tropit eivätkä lääkkeet… Mutta miten olisi pieni happihyppely tai kanoottiretki? Edes kaukaa rannalta katsottuna?

Ei muka ole mitään kuvattavaa niiden tuhannen postauksen jälkeen ja kaikki sanottu ja macaronitkin tuli syötyä ennen kuin ehti ottaa kameran esiin…

No, tässä siis pieniä kanoottitunnelmia Biskajanlahdelta. Jospa tämä tästä?

Ranskaa päivästä päivään: kanootti – un canoë (lausutaan ”kanoe” eli  /kanɔe/)