Ranskalaisilla on tänään vaikea valinta, kaikkiaan yhdestätoista presidenttikandidaatista kaksi valitaan toiselle kierrokselle – ellei sitten joku räjäytä pottia ja tule valituksi heti ensimmäisellä kerralla.
Vaalit ovat monella tapaa historialliset. Kahta pääehdokkaista epäillään julkisten rahojen väärinkäytöstä (Fillon, Le Pen). Yksi ehdokkaista, median suosikkipoika Macron, on entinen Rothschild-pankkiiri. Neljäs pääehdokas, Mélenchon, on karismaattinen ja sanavalmis, mutta vastustaa kapitalismia, pankkivaltaa ja tehotuotantoa. Jopa kaukana Suomessa iskee media varmuuden vuoksi takaisin, ja nostaa otsikoihin sanoja kuten katastrofi, kauhukatastrofi, epävarmat ajat, poliittinen sekasorto, jne. New Yorkissa (kas, kas) on pommiuhka konsulaatissa. Isis on jo iskenytkin, Venäjästä kukaan ei enää muista sanoa mitään.
On merkillepantavaa, että ainakin Suomessa Ranskan presidentinvaaleja katsotaan vain talouden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Minne unohtuivat ihmiset? Vihaiset maanviljelijät? Hyvinvointivaltio? Luonto ja sen suojelu? Ei, nyt puhutaan rahasta. Ettei pankeille, rahantekijöille ja taloudelle vain kuinkaan kävisi.
Jännitys tiivistyy, paljon näyttää olevan pelissä.