kadulla

Mitä alennusmyynti maksaa?

soldesKesä tietää alennusmyyntejä, ja on siis aika hyvien ja halpojen ostosten. Vai onko? Ovatko kaikki myyntiartikkelit oikeasti ihan vaan poistomyyntiä uusien edeltä vai vartavasten alennusmyyntiin valmistettu? Mikä on alennusmyyntivaatteen todellinen hinta – ja kenelle? Entä tiesitkö, että miehet käyttävät enemmän rahaa alennusmyynteihin kuin naiset? Eivät ehkä vaatteisiin, mutta tekniikkaan ja urheiluvälineisiin kyllä.

Muun muassa tähän kysymykseen vastaa ranskalainen Soldes – Tout doit disparaître* -dokkari, jonka voi katsoa täällä.

*Alennusmyynti – kaiken on kadottava

Ranskaa päivästä päivään: dokumenttielokuva – une documentaire (lausutaan ”dokumanter” eli /dɔkymɑ̃tɛʀ/)

Kirjakauppa vai kirjasto?

ma101014librairie

Figeac, Midi-Pyrénées

Kyseinen rakennus olisi varmasti kerrassaan hurmaava kirjasto, mutta ei: sana librairie viittaa katutasossa olevaan kirjakauppaan, muuten seinässä lukisi bibliothèque. Vaan jos on kyseessä oikein vanha teksti, niin silloinpa librairie onkin tarkoittanut kirjastoa, bibliothèque on uudempaa perua (näin mainitaan WordReferencessä sekä Laroussen sivuilla).

Ranskaa päivästä päivään: kirjakauppa – une librairie (lausutaan ”librerii” eli  /libʀeʀi/)

Ranskan unohtunut rooli talvisodassa

0315plfinlande

Place de Finlanden bussipysäkki Pariisissa lyhyen matkan päässä Eiffel-tornilta. Tosin Suomen aukio on siellä lähetystön, ei talvisodan vuoksi…

Tänään vietetään talvisodan päättymisen päivää, ja vaikka se ei näy Ranskassa, se voisi näkyä kyllä. Sillä Ranskalla oli kuin olikin osansa Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa. Sanotaan jopa, että Ranskan apu Suomelle saattoi olla ratkaiseva rauhaa solmittaessa.

Ranska lähetti Suomelle aseita, taistelukoneita ja sotamateriaalia (sekä kenttäsairaalan ja kymmenen ambulanssia naispuolisine kuljettajineen!), ja tarkoituksena oli lähettää myös taistelujoukkoja – mikä saattoi vaikuttaa Stalinin kiinnostukseen allekirjoittaa pikaisesti rauhansopimus. Ranskassa hallitus puolestaan joutui hajoamaan, kun avunanto Suomelle ei onnistunut.

Pyyteettömästi suomalaisia ystäviäänkö Ranska sitten olisi tullut auttamaan? Tuskin. Ranska halusi pysäyttää kommunistit ja pitää sodan kaukana omilta rajoiltaan, sanotaan. No, kukapa sitä sotimaan ihan huvikseen haluaisikaan… Aiheesta on joka tapauksessa kirjoitettu kirjakin.

Täältä puolestaan löytyy reippaan tunnin pituinen talvisotadokkari ranskaksi.

Ranskaa päivästä päivään: Talvisota – la Guerre d’Hiver (lausutaan ”ger d’iver” eli  /gɛʀ/ +  /ivɛʀ/)

Parturin merkki

jp0315parturiLuulisi, että puna-valko-siniraidallinen parturin merkki olisi alunperin Ranskasta, mutta ei. Näitä värejä on käytetty pyörivissä parturintolpissa lähinnä Yhdysvalloissa, muualla tavallisempi väritys on punavalkoinen.

Parturintolppien historia juontaa kuitenkin keskiajan Eurooppaan. Wikipedian mukaan parturit toimittivat tuolloin myös pieniä kirurgisia leikkauksia ja hampaiden poistoa, ja tolppien ympärille kietaistiin veriset liinat.

Vuonna 1163 parturit ja kirurgit erotettiin toisistaan Ranskan Toursissa, ja vuoden 1210 tienoilla Pariisissa sovittiin, että selvyyden vuoksi kirurgit käyttävät pitkää ja etenkin armeijan leivissä palvelleet parturi-kirurgit lyhyttä takkia.

Vaikka trikolori onkin erityisesti amerikkalaisten parturiliikkeiden väri, näkyy noita siis joskus myös Ranskassa. Värien symboleiksi sanotaan seuraavaa: sininen viittaa salonkiin, valkoinen liinoihin ja punainen vereen, joskin Yhdysvalloissa väritys saattaa viitata ihan vaan Ranskaan ja siten parturipuotien alkuperään.

Ranskaa päivästä päivään: parturintolppa – enseigne de barbier / coiffeur, poteau de barbier (lausutaan ”anseñ dö barbje / kuafför, potoo dö barbje” eli  /ɑ̃sɛɲ/)

Naistenpäivänä

jp0315hidalgo

Pariisi

Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi esittelen teille Pariisin pormestarin, Anne Hidalgon. Viime vuonna pormestarinpaikasta kilpaili yllättäen kaksikin naista, sosiaalidemokraattien Anne Hidalgo ja UMP:n eli paikallisen Kokoomuksen Nathalie Kosciusko-Morizet eli tuttavallisemmin NKM.

Kiivaan taiston jälkeen Hidalgo vei potin, ja Pariisi sai paitsi naisen, myös maahanmuuttajan pormestarikseen. Espanjalaissyntyisellä Hidalgolla on kaksoiskansalaisuus.

Huhujen mukaan rouva pormestari on myös nykyisen presidentin entinen rakastajatar ja tämän aviottoman lapsen äiti. Mutta kuten sanottu, ne ovat vahvistamattomia, joskin sinnikkäitä, huhuja.

Ranskaa päivästä päivään: nainen – une femme (lausutaan  /fam/)

Olen Jaska

ma0115charlieEilisen tapahtumat puhuttavat myös tänään. Ranskaan on julistettu maansuru, puolenpäivän tienoilla vietettiin hiljainen hetki ja liput on laskettu puolitankoon (siellä, missä on lipputankoja. Ei lainkaan yhtä yleistä kuin Suomessa).

Someen sekä sinne tänne kauppojen ja yksityisten ihmisten ikkunoihin tai oviin on ilmestynyt erikokoisia mustavalkoisia Je suis Charlie -lappuja. Päivän otsikko on sen suora käännös. Charlie Hebdo kun sai nimensä Jaska Jokuselta (Charlie Brown), hebdo puolestaan viittaa viikottaiseen (hebdomadaire).

Muuten elämä jatkuu. Aurinko pilkahtaa pilvien lomasta, undulaatit visertävät kaupan ulkopuolelle asetetussa häkissään, ihmiset ramppaavat alennusmyynneissä. Ja vaikka järkytys on suuri, toivottavasti presidentti Hollanden toive toteutuu ja kansa yhdistyy, ei jakaudu. Sillä mitäpä hyötyä siitä olisi?

(Ei ole Charlie Hebdo muuten päästänyt presidenttiäkään helpolla, kuvia löytyy täältä.)

Ranskaa päivästä päivään: viikottainen – hebdo, hebdomadaire (/ɛbdo/;  /ɛbdɔmadɛʀ/)

Kiipeilevät pukit

jp1214pukitRanskalaiseen joulukoristeluun kuuluvat myös katolle kipuavat joulupukit. Lapsiperheissä suositaan pikkupukkeja, mutta yritykset näyttävät odottavan isompia lahjoja… Toivottavasti savupiiput ovat tarpeeksi suuria!

Ranskaa päivästä päivään: kiivetä – grimper (lausutaan ”grämpe” eli /gʀɛ̃pe/)

Dingeling-joulukuusi

ma1214joulukuusiEräällä kadulla oli jokaisen myymälän edustalla tällainen dingeling-joulukuusi. Niin, kukapa sanoi, että koristeiden pitäisi olla vain ikkunoissa tai päitten yllä!

Ranskaa päivästä päivään: joulukuusi – l’arbre de Noël (lausutaan ”larbr dö noel”)

Joulutorimökki

ma1214chaletJoulutorien puiset myyntimökit ovat jotakuinkin saman näköisiä eri puolilla… Eurooppaa? Miltähän ne mahtavat näyttää vaikkapa Etelä-Amerikassa tai Aasiassa? Onko muualla edes koko joulutoriperinnettä?

No, Ranskassa kumminkin on. Kuuluisimmat joulutorit löytyvät Strasbourgista Alsacesta, Pariisin Champs-Élysées’ltä ja Aix-en-Provencesta Provencen sydämestä. Tämä kuva ei ole yhdestäkään niistä, vaan Marseillesta. Joulutunnelmaa? No jos oikein etsii… Mutta sitä vastoin kannattaa käydä katsomassa Marseillen santon-seimihahmotori eli Foire aux santons, joka on se alkuperäisistä alkuperäisin.

Ranskaa päivästä päivään: (joulutori)mökki/myyntikoju – un chalet (de Noël) (lausutaan ”šale” eli  /ʃalɛ/)

Kiertotie, pian!

ma291114deviationTällainen toive on esitetty Marans’n pikkukaupungissa Poiteau-Charentes’ssa, minkä ymmärtää hyvin. Raskas liikennekin kun kulkee tällä hetkellä muuten sievän jokien ja kanaalien halkoman kylän läpi, tukkien tiet ja saastuttaen ilman. Ensivaikutelma ei tosiaan ole kovin houkutteleva. Aivan toisenlaisen kuvan saa, kun poikkeaa pääkadulta kylän keskustaan.

Nykyään onkin tavallista ohjata läpikulkuliikenne kylän tai kaupungin ulkopuolelta. Ehkä siis jonakin päivänä myös Marans’ssa.

Ranskaa päivästä päivään: kiertotie – une déviation (lausutaan deviasion eli [devjasjɔ̃])

Linna iltahämärässä

ma271114linnaTämänkertainen linnakuva tulee Nantes’n kaupungista Loiren jokilaaksosta. Vitivalkoista Bretagnen herttuoiden linnaa (Château des ducs de Bretagne) suojaavat jyhkeät muurit, joiden vaakunat valaistaan tätä nykyä illan hämärtäessä.

Linnasta käsin johdettiin aikoinaan Bretagnea, ja paikallisten mielestä onkin suuri vääryys, että Nantes on sittemmin erotettu Bretagnesta ja liitetty Loiren maihin (Pays de la Loire). Mielenosoituksia ja kampanjoita Bretagneen liittymisen puolesta järjestetään aika ajoin, mutta mitään ei toistaiseksi näytä asian tiimoilla tapahtuvan.

Nantes’n linnasta lisää täällä. Ja huomasinpa nyt, että kun vastikään linnassa oli japanilaisista samuraista kertova näyttely, niin Japani-teema näyttää linnassa jatkuvan joululoma-aikaan manganäyttelyllä. Sinne siis kaikki manga- ja keskiaikafanit!

Edellisiä linnoja löytyy linnat-tägin alta.

Ranskaa päivästä päivään: linna – un château (lausutaan ”šatoo” eli [ʃɑto] )

150 vuotta Henri de Toulouse-Lautrecin syntymästä

ma251114toulouselautrecEilen tuli kuluneeksi 150 vuotta ranskalaisen taidemaalari Henri de Toulouse-Lautrecin syntymästä, jota mm. Google muisti doodlella.

Kuva on Toulouse-Lautrecin syntymäkaupungista, Etelä-Ranskassa sijaitsevasta Albista, muutaman vuoden takaa. Tuolloin Palais de la Berbie, jossa Henri de Toulouse-Lautrecin museo sijaitsee, oli osin saaneerauksen alla, mistä kertovat kuvassa olevat taiteelliset työmaa-aidat.

Henri de Toulouse-Lautrec tunnetaan Belle Époquen eli Ranskan kultakauden tärkeimmistä taiteilijoista. Perinnöllisen sairauden rampauttama mies viihtyi Pariisin café-konserteissa, kabareissa ja sirkuksissa ja ikuisti prostituoituja, tanssijoita ja sirkustaiteilijoita upeisiin töihinsä. Hänet tunnetaan myös taitavana litografina ja julistetaitelijana. Kukapa ei tuntisi vaikkapa Moulin Rouge -julistetta ?

Albi onkin erinomainen kohden kaikille taiteen ja Henri de Toulouse-Lautrecin töiden ystäville. Museo on todella upea ja antaa kattavan kuvan miehen harmillisen lyhyeksi jääneeseen uraan. Albista pitempi artikkeli löytyy MonAccentin sivuilta, ja Toulouse-Lautrecin töihin pääsee tutustumaan täällä.