Jalkaisinkalastajat

Niillä rannikkoalueilla, missä vuorovesivaihtelut ovat suuret, harjoitetaan jalkaisinkalastusta, la pêche à pied. Se tarkoittaa erilaisten syötävien simpukoiden ja äyriäisten, joskus myös rapujen keräämistä märästä rantahiekasta laskuveden aikaan.

Mukaan tarvitaan ämpäri ja kuokka, harava tai lapio sekä tieto siitä, mitä kuuluu kerätä ja mistä. Alimittaisia ei saa ottaa, mutta muuten ranta on vapaa.

Ranskaa päivästä päivään: la pêche à pied (lausutaan ”peš-a-pje”) – ruokasimpukoiden kerääminen

(pêche tarkoittaa myös persikkaa, mutta asiayhteydestä ymmärtänee, ettei persikoita kumminkaan jaloilla kerätä…)

Pullat uuniin

…tai itse asiassa voisarvet eli croissantit. Viimeinen silaus sudilla ja se on siinä.

Kuka haluaa ostaa jäädytettyjä croissantteja, kun tällaisia ihania oikeitakin on saatavilla? Ja samaan hintaan kaiken lisäksi!

Ranskaa päivästä päivään: voisarvi – un croissant (lausutaan ”kruassan” eli  /kʀwasɑ̃, ɑ̃t/; kuuntele ääntämys täällä)

 

Linna iltahämärässä

Tämänkertainen linnakuva tulee Nantes’n kaupungista Loiren jokilaaksosta. Vitivalkoista Bretagnen herttuoiden linnaa (Château des ducs de Bretagne) suojaavat jyhkeät muurit, joiden vaakunat valaistaan tätä nykyä illan hämärtäessä.

Linnasta käsin johdettiin aikoinaan Bretagnea, ja paikallisten mielestä onkin suuri vääryys, että Nantes on sittemmin erotettu Bretagnesta ja liitetty Loiren maihin (Pays de la Loire). Mielenosoituksia ja kampanjoita Bretagneen liittymisen puolesta järjestetään aika ajoin, mutta mitään ei toistaiseksi näytä asian tiimoilla tapahtuvan.

Nantes’n linnasta lisää täällä. Ja huomasinpa nyt, että kun vastikään linnassa oli japanilaisista samuraista kertova näyttely, niin Japani-teema näyttää linnassa jatkuvan joululoma-aikaan manganäyttelyllä. Sinne siis kaikki manga- ja keskiaikafanit!

Edellisiä linnoja löytyy linnat-tägin alta.

Ranskaa päivästä päivään: linna – un château (lausutaan ”šatoo” eli [ʃɑto] )

150 vuotta Henri de Toulouse-Lautrecin syntymästä

Eilen tuli kuluneeksi 150 vuotta ranskalaisen taidemaalari Henri de Toulouse-Lautrecin syntymästä, jota mm. Google muisti doodlella.

Kuva on Toulouse-Lautrecin syntymäkaupungista, Etelä-Ranskassa sijaitsevasta Albista, muutaman vuoden takaa. Tuolloin Palais de la Berbie, jossa Henri de Toulouse-Lautrecin museo sijaitsee, oli osin saaneerauksen alla, mistä kertovat kuvassa olevat taiteelliset työmaa-aidat.

Henri de Toulouse-Lautrec tunnetaan Belle Époquen eli Ranskan kultakauden tärkeimmistä taiteilijoista. Perinnöllisen sairauden rampauttama mies viihtyi Pariisin café-konserteissa, kabareissa ja sirkuksissa ja ikuisti prostituoituja, tanssijoita ja sirkustaiteilijoita upeisiin töihinsä. Hänet tunnetaan myös taitavana litografina ja julistetaitelijana. Kukapa ei tuntisi vaikkapa Moulin Rouge -julistetta ?

Albi onkin erinomainen kohden kaikille taiteen ja Henri de Toulouse-Lautrecin töiden ystäville. Museo on todella upea ja antaa kattavan kuvan miehen harmillisen lyhyeksi jääneeseen uraan. Albista pitempi artikkeli löytyy MonAccentin sivuilta, ja Toulouse-Lautrecin töihin pääsee tutustumaan täällä.

Ranskalainen pesula

Pariisi

Jos on tarvetta vaatteiden pesuun ja pieniin korjauksiin, niin suuntaa pressingiin. Homma hoituu sutjakasti ja saat vaatteesi puhtaina, silitettyinä, ja jos tarvetta, parsittuina sovitun aikataulun mukaisesti.

Ranskaa päivästä päivään: pesula – un pressing (lausutaan ”pressing” eli /pʀesiŋ/, kuuntele täällä)

Vastarintaliikkeen miehestä ministeriksi

Bordeaux

Tämä herra on Jacques Chaban-Delmas, entinen vastarintaliikkeen taistelija ja sittemmin Ranskan liikenne-, puolustus- ja pääministeri. Kaksoisnimen ensimmäinen nimi, Chaban, oli hänen vastarintaliikkeessä käyttämänsä nimi, jonka hän sodan jälkeen muutti viralliseksi nimekseen.

Chaban-Delmas toimi ministeripostiensa lisäksi Bordeaux’n pormesterina lähes puoli vuosisataa. Hän kuoli 85 vuoden korkeassa iässä vuonna 2000.

Kaupungin tämänhetkinen pormestari tähyää vieläkin korkeammalle. Hän haluaa Ranskan presidentiksi. Kamppailusta tullee tiivis ja skandaalien ryvettämä, sillä puolueessa oikein kenelläkään ei näytä olevan puhtaat jauhot pussissa. Mutta siitä varmastikin myöhemmin lisää.

Miten muuten, olisikohan vastarintaliikeen miehiä kutsuttu toisen maailmansodan aikaan vastapuolella terroristeiksi? Nimitykset kun muuttuvat tilanteiden mukaan…

Ranskaa päivästä päivään: vastarintaliike – la Résistance (lausutaan ”resistans” eli [rezistɑ̃s])

Käskynkkää

…ja samaan tahtiin. Ja jaksavat vielä väittää, että ihminen on onnellisempi yksin…

Ranskasta päivästä päivään: yhdessä – ensemble (lausutaan ”ansamblö” eli  /ɑ̃sɑ̃bl/, kuutele täällä)

Tarjoilija(tar)

Ennen muinoin tarjoilijat olivat Ranskassa pääosin miehiä ja heitä kutsuttiin nimellä garçon. Vaan ei enää. Voivat tarjoilijat edelleenkin miehiä olla, mutta yhtä lailla naisia. Ja tätä nykyä heitä kutsutaan nimellä serveur/serveuse, paitsi kutsuttaessa. Silloin monsieur/madame on kohteliaampi.

Ranskaa päivästä päivään: tarjoilija/tar – serveur/-euse (lausutaa servör/ servöž eli  /sɛʀvœʀ, øz/)

Omakuvaajat

Mitä tehdä, kun oma käsivarsi on liian lyhyt selfietä ottamaan? Otetaan lisävarsi! Tällaiset kätevät vimpaimet ovat uusinta muotia, etenkin turistien keskuudessa.

Ranskaa päivästä päivään: selfie – un selfie (lausutaan ”selfi” eli /sɛl.fi/) Ranskankielisessä Quebecissä käytetään myös ilmauksia autophoto, égoportrait tai égo

Leipomon ikkunassa

…ovat esimerkkileivät. Kun tuotteet illalla alkavat olla lopussa, otetaanko vitriinistä?

Ranskaa päivästä päivään: leipomo – une boulangerie (lausutaan  /bulɑ̃ʒʀi/, kuuntele täällä)

Kuinka kukkapuskaa kannetaan?

Jos ranskalaisilta kysytään, kannetaan kukkapuska ylösalaisin. Näin se kaiketi säilyttää parhaiten muotonsa, eivätkä kukat ala nuukahdella. Toinen juttu: Ranskassa kukat kääritään avoimeksi kimpuksi, eikä käärepaperia poisteta. Se kun on osa kukkakimppua!

Ranskaa päivästä päivään: kukkakimppu – un bouquet de fleurs (lausutaan ”bukee dö flör”)

Pyhäinpäivän krysanteemit

Kerrankin pyhäinpäivää vietetään Suomessa ja Ranskassa samaan aikaan! Ranskassa tärkeää on päivämäärä, marraskuun 1. päivä, kun taas ylimääräisiä virallisia vapaita kaihtavassa Suomessa oleellisempaa on viikonpäivä eli lauantai. Mutta tänään nuo kaksi osuvat siis yhteen. On lauantai, marraskuun 1. päivä, ja pyhäinpäivää vietetään tänään sekä Suomessa että Ranskassa.

Toinen eroavaisuus maitten välillä. Suomi hiljentyy pyhäinpäivän viettoon, ja (lähes kaikki) kaupat ja muut ovat kiinni. Ranskassa kaupat voivat olla auki tai kiinni, kuten haluavat. Tori on avoinna tavalliseen tapaan ja ravintolat ovat täynnä.

Lisäksi Ranskassa pyhäinpäivä tietää pariviikkoista lomaa koulusta sekä haudoilla käymistä. Jälkimmäiseen liittyvät nämä upeat, moniväriset krysanteemipuskat, joita tänä viikonloppuna asetellaan haudoille.

Katso aiemmat pyhäinpäiväkuvat täältä, täältä ja täältä.

Ranskaa päivästä päivään: Pyhäinpäivä – la Toussaint (lausutaan ”tussän” eli [tusɛ̃], kuuntele täällä)

Kaupunkipyöräilijä

Hän on hyvin chic, eikö olekin? Mutta joko bongasit, missä kuva on otettu? Annan vinkin: se lukee…

Ranskaa päivästä päivään: muodikas, trendikäs – chic (lausutaan ”šik”  eli /ʃik/, kuuntele täällä)