Näistä ne pariisilaisetkin haaveilee: taskurapuja (vasemmalla) ja hämähäkkirapuja (oikealla) toripöydällä. Joka päivä.
Bretagnessa ne ovat kuin ovatkin jollei jokapäiväistä ruokaa, niin ainakin jokapäiväinen saalis. Wikipediakin tietää kertoa, että hämähäkkirapuja kalastetaan vuosittain 5 000–7 000 tonnia, ja nimenomaan pääasiassa Ranskassa. Herkkua, ei siitä mihinkään pääse!
Ranskaa päivästä päivään: hämähäkkirapu – araignée (de mer) (lausutaan ”areñe” eli [areɲe])
Enpä tiennyt eroa. Olen luullut kaikkia taskuravuiksi. Ensi reissulla yritänkin kokeillahämähäkkirapuja, niin voin kotiintullessa ylpeillä pikkupojille: Mummi söi Hämähäkkirapuja!
Näin kun ne ovat vierekkäin, ero tulee helpommin selville. Hämähäkkiravut ovat piikikkäitä ja miedomman makuisia kuin taskuravut – ja myös edullisempia. Pikkupoikien silmissä Mummista taitaa tulla oikea Supermummi, kun kuulevat hämähäkkiravuilla herkuttelusta! 😀